Musiikin käyttö oppimisvaikeuksien ja ADHD:n kuntoutuksessa

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka musiikki voi toimia kuntouttavana ja oppimista tukevana tekijänä, oppimisvaikeuksista sekä ADHD:stä kärsivien lasten kohdalla. Musiikkiterapiaa käytetään näiden vaikeuksien hoitamisessa, ja sitä voidaan pitää yhtenä vaikuttavana tekijänä lapsen hyvinvoin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Rytkönen, Aino
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58174
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka musiikki voi toimia kuntouttavana ja oppimista tukevana tekijänä, oppimisvaikeuksista sekä ADHD:stä kärsivien lasten kohdalla. Musiikkiterapiaa käytetään näiden vaikeuksien hoitamisessa, ja sitä voidaan pitää yhtenä vaikuttavana tekijänä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tutkielmassani kuntoutuksella tarkoitetaan tapoja, joilla pyritään auttamaan lasta selviytymään koulumaailmassa sekä muussa arjessa. Tutkimukseni on laadultaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytän fenomenologishermeneuttista lähestymistapaa. Tutkimukseni koostuu kahdesta kerätystä aineistosta: viiden, toteuttamani musiikillisen istunnon analysoinnista sekä yhdestä musiikkiterapeutin teemahaastattelusta. Musiikilliset istunnot pidettiin 8-vuotiaalle lapselle, jolla on ADHD ja oppimisvaikeuksia. Istunnoissa hyödynnettiin musiikillisia elementtejä, kuten laulamista ja rumpujen soittoa. Näillä pyrittiin kehittämään lapsen kognitiivisia taitoja, jota mitattiin lukunopeuden kehityksellä. Teemahaastattelun tavoitteena oli puolestaan luoda laajempaa ymmärrystä musiikkiterapian käyttövoimasta lyhytkestoisten musiikillisten istuntojen aikana sekä selvittää, oliko musiikillisilla istunnoilla lapsen vaikeuksia huojentavia sekä oppimista tukevia seuraamuksia. Tutkimustulokseni antoivat viitteitä musiikin hyödyllisyydestä oppimisvaikeuksien tueksi. Tutkittavan lapsen lukunopeus oli nopeutunut istuntojen aikana, ja lukeminen oli sujuvampaa kuin alussa. Istuntojen vähäisyyden vuoksi ei kuitenkaan voida todeta, kehittyikö lapsen lukunopeus pysyvämmin, mutta aiheesta toteuttamani teehaastattelun mukaan, kyseessä saattoi olla ainakin hetkellinen kehitys. Haastattelussa kävi myös selkeästi ilmi, miten musiikilla voidaan kuntouttaa lapsen kielellisiä valmiuksia, motoristen taitojen harjoittamisen kautta. Musiikilla voidaan siis vaikuttaa lapsen kognitiivisten taitojen kehitykseen sekä hyödyntää erilaisia musiikillisia elementtejä, kuntouttaessa ja tukiessa lasten oppimisvaikeuksien, ja keskittymishäiriöiden kirjoa.