| Summary: | Tutkimus käsittelee monikulttuurista väkivaltatyötä parisuhdeväkivaltaa kokeneiden
maahanmuuttajanaisten kanssa. Tutkimuksessa kysytään, millaiseksi väkivaltatyöntekijät
hahmottavat työskentelyn uudessa monikulttuurisemmassa ympäristössä, minkälaisia
vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämismahdollisuuksia työskentelyssä on, ja miten
maahanmuuttajanaisen erilaiset asemat ja taustat vaikuttavat väkivaltatyöskentelyyn ja
väkivaltakierteen katkaisemiseen. Tutkimus jäsentää maahanmuuttajanaisten erilaisia
asemia, jotka vaikuttavat heidän toimijuuteensa ja kykyyn vastaanottaa apua sekä sitä, mikä
näiden asemien vaikutus on verrattuna valtaväestön kanssa tehtävään väkivaltatyöhön.
Tarkastelun kohteena ovat myös turvakodin työntekijöiden arvio monikulttuurisen
väkivaltatyön nykyisestä tasosta turvakodeissa sekä väkivaltatyöskentelyn
kehittämistoiveet.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Teoreettisena
viitekehyksenä on käytetty intersektionaalista teoriaa. Sisällönanalyysin keinoin aineistosta oli eroteltavissa maahanmuuttajanaisten
toimijuuteen vaikuttavia tekijöitä, jotka liittyivät yksilöllisiin, institutionaalisiin sekä
yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Väkivaltatyöskentelyä pyritään toteuttamaan
kaikille asiakkaille samalla periaatteella asiakkaan yksilöllisyys ja erityispiirteet
mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Suurimpana työskentelyyn vaikuttavana tekijänä oli
yhteisen kielen puuttuminen, muita olivat eroavat näkemykset, psyykkiset tekijät ja
yhteiskunnallinen asema. Maahanmuuttajataustaisilla naisilla esimerkiksi kielitaidon tai
oleskeluvan puute saattoivat olla sellaisia avunsaamista vaikeuttavia tekijöitä, joista
valtaväestö ei joudu kärsimään. Maahanmuuttajanaisten kanssa työskentely oli
turvakodintyöntekijöiden mukaan yleensä hitaampaa, koska usein jouduttiin turvautumaan
tulkkausapuun ja antamaan perusteellisempaa palveluohjausta. Haastateltavien kuvaukset
näistä tekijöistä toivat esiin yhteiskunnan liian niukat resurssit väkivallan ehkäisemiseen ja
hoitamiseen, maahanmuuttajanäkökulman huomioon ottamisen vähäisyyden sekä
yhteiskunnan syrjivät käytännöt ja rakenteet.
|
|---|