| Summary: | Tämän kandidaatin tutkielma on sosiolingvistinen tutkimus suomenkielisten lukiolaisten asenteista ruotsin kielen ääntämiseen. Tutkimuksessa on erityisesti painotettu ruotsin kielen kahta ääntämistapaa, suomenruotsia ja riikinruotsia. Tarkoituksena on selvittää, miten lukio-opiskelijat kokevat oppituntien ääntämisen opetuksen ja onko yleisen ääntämisen tai ääntämisvarianttien opettamisella vaikutusta ruotsin kielen oppimismotivaatioon.
Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeena internetissä maaliskuussa 2018. Kohderyhmänä toimi opiskelijoita yhdestä pohjanmaalaisesta lukiosta. Kyselyyn osallistui 231 opiskelijaa. Lomake sisälsi kysymyksiä liittyen ääntämisen merkitykseen opetuksessa sekä vertailukysymyksiä suomenruotsista ja riikinruotsista, joissa kartoitettiin opiskelijoiden asenteita näihin kahteen ääntämistapaan. Tutkimusaineisto on analysoitu sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin.
Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset haluaisivat oppia sekä suomenruotsia että riikinruotsia. Oppilaat kokivat, että suomenruotsin ja riikinruotsin eroja ei käsitellä tarpeeksi opetuksessa, mikä vaikuttaa oppilaiden valintaan oman ääntämisen kehityksessä. Tytöt sekä alakoulussa ruotsin aloittaneet opiskelijat olivat motivoituneempia oppimaan ääntämistä kuin pojat ja yläkoulussa ruotsin opiskelun aloittaneet. Kokeneemmat ruotsin opiskelijat kokivat, että eri ääntämisvarianttien opettaminen vaikuttaisi positiivisesti ruotsin kielen puhevarmuuteen.
|
|---|