Der Triumph der gesellschaftlichen Konventionen am Beispiel von Effi Briest

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen 1800-luvun lopun sosiaalisia käytänteitä Theodore Fontanen novellin Effi Briest pohjalta. Tutkielman tarkoituksena on esittää kuinka sosiaaliset käytänteet hallitsevat ylemmän keskiluokan tekoja ja ajatuksia. Fontane oli kirjailijana yksi merkittävimmistä s...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Piirainen, Notburga
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:deu
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57996
Description
Summary:Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen 1800-luvun lopun sosiaalisia käytänteitä Theodore Fontanen novellin Effi Briest pohjalta. Tutkielman tarkoituksena on esittää kuinka sosiaaliset käytänteet hallitsevat ylemmän keskiluokan tekoja ja ajatuksia. Fontane oli kirjailijana yksi merkittävimmistä saksalaisista realisteista. Realismi on kirjallisuuden tyylisuunta, joka pyrki välttämään romantiikan todellisuuspakoista tyyliä, keskittyen vähemmän sankarillisiin yksilöihin ja todenmukaiseen sosioekonomiseen ympäristöön. Effi Briest on Fontanen yksi kuuluisimmista töistä. Siinä Fontane kuvaa aikuisuuden ongelmia, sosiaalisten käytänteiden vaikutuksia ja seurauksia 1800-luvun lopun yhteiskunnassa. Elämä ja koko sosiaalisten luokkien ajattelu muuttui 1800-luvulla. Kaikki sosioekonomiset luokat pyrkivät kopioimaan ylhäisön elämäntyyliä. Keskittyminen yksilön tarpeisiin, nöyryys ja vaatimattomuus katosivat yhteiskunnasta. Nämä sosiaaliset käytänteet olivat läsnä niin avioliitoissa, perhe-elämässä kuin opiskelussakin. Naisen uskottomuus oli rangaistavaa ja yhteisö suhtautui julmasti eronneisiin naisiin. Romaanin päähenkilö syyllistyy moraalisesti arveluttavaan toimintaan. Suhde ei jatku pitkään ja nainen on tyytyväinen kun se on ohi. Suhteen loputtua nainen löytää uudelleen onnellisuuden perhe-elämässään. Kuitenkin suhde tulee vahingossa päivänvaloon. Tämän johdosta aviomies ottaa avioeron ja nainen menettää tyttärensä. Skandaalin murtamana hän elää onnetonta elämää ja kärsii masennuksesta. Viimein hänen vanhempansa kutsuvat Effin kotiin, mutta se on liian myöhäistä hänelle. Hänen vanhempansa ymmärtävät hämärästi heidän syyllisyytensä tyttärensä epätoivoon, mutta kuitenkaan he eivät uskalla kyseenalaistaa sosiaalista järjestelmää, joka aikaansai tragedian. Analyysini pohjalta voidaan sanoa, että tämän ajan sosiaaliset käytänteet ja normit ohjasivat vahvasti ihmisten toimintaa, vaikka ne olivatkin ihmisyyden vastaisia. Tämä johti ihmiset tekemään epärationaalisia päätöksiä.