"We will hunt Merkel": Representations of the German elections 2017 in British and American newspapers

Uutisvälineiden tehtävä on tiedottaa maailman tapahtumista objektiivisesti suurelle yleisölle, mutta usein mediainstituutioiden tavoitteet määrittävät uutisraportoinnin näkökulman. Kielen käytöllä on tärkeä rooli mediadiskursseissa, ja erityisesti representaatioiden luomisessa. Median kuvaukset voiv...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Stenzel, Linda
Muut tekijät: Faculty of Humanities and Social Sciences, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57990
Kuvaus
Yhteenveto:Uutisvälineiden tehtävä on tiedottaa maailman tapahtumista objektiivisesti suurelle yleisölle, mutta usein mediainstituutioiden tavoitteet määrittävät uutisraportoinnin näkökulman. Kielen käytöllä on tärkeä rooli mediadiskursseissa, ja erityisesti representaatioiden luomisessa. Median kuvaukset voivat vaikuttaa yleisön mielipiteeseen aiheista, joihin ihmisillä ei ole kosketusta jokapäiväisessä elämässä. Maan ulkopolitiikka ja väestön mielipide muista maista kuten esimerkiksi Saksasta, joka on johtavassa asemassa Euroopassa, on tärkeä globalisoituneessa maailmassamme. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella miten Saksan parlamenttivaaleja 2017 representoidaan brittiläisessä ja amerikkalaisessa sanomalehdessä sosiaalisten identiteettien ja suhteiden rakentamisen kannalta. Kolmen artikkelin vertaaminen Daily Telegraph-lehdestä ja New York Times -lehdestä näyttää millaisia kielellisiä valintoja on tehty tietyn kuvan muodostamiseksi. Kriittisen diskurssianalyysin menetelmää hyödyntäen ja Agenda Setting -teorian innoittamana tämä tutkimus pyrkii paljastamaan ideologioita ja piilotettuja yhteyksiä kielen ja vallan välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat hienovaraisia eroja tärkeimpien osallistujien representaatiossa erilaisten kielellisten keinojen käyttämisellä. Tiettyjen näkökohtien keskeiseksi nostamisella ja muiden elementtien poissulkemisella esitetään eri fokuksia, mutta pääasiallisesti molemmat sanomalehdet seuraavat kanslerin näkökulmaa. Näihin tuloksiin perustuen on tärkeä nostaa lukijoiden keskuudessa kriittistä tietoisuutta kielten käytöstä mediassa.