Diskurssianalyyttinen tutkimus vammaisuudesta lasten kuvakirjoissa 2010-luvulla

Lastenkirjallisuudella on merkittävä tehtävä sen välittäessä yhteiskunnassa jaettuja asenteita ja arvoja lapsille. Lastenkirjallisuudessa esiintyviä vammaisuuden diskursseja ja representaatioita ei silti ole juurikaan Suomessa tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkoituksenani oli diskurssianalyyttisin k...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Arminen, Reeta
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Kasvatustieteiden laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57872
Kuvaus
Yhteenveto:Lastenkirjallisuudella on merkittävä tehtävä sen välittäessä yhteiskunnassa jaettuja asenteita ja arvoja lapsille. Lastenkirjallisuudessa esiintyviä vammaisuuden diskursseja ja representaatioita ei silti ole juurikaan Suomessa tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkoituksenani oli diskurssianalyyttisin keinoin selvittää, millaisia vammaisuuden diskursseja 2010-luvulla julkaistut lasten kuvakirjat sisältävät. Lisäksi tarkastelin tutkimuksessa sitä, miten vammaisuutta määritellään ja kenen toimesta 2010-luvun lasten kuvakirjoissa. Tutkimusaineisto koostui neljästä 2010-luvulla julkaistusta lasten kuvakirjasta, joissa esiintyi yksi tai useampi hahmo, jolla on jokin vamma. Rajasin aineiston tarkoituksenmukaisen otannan kautta neljään vammaisuutta käsittelevään 2010-luvulla julkaistuun lasten kuvakirjaan. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa sosiaalisen konstruktionismin mukainen käsitys tiedon luonteesta ja kielestä todellisuutta rakentavana ja muokkaavana tekijänä. Aineistossa vammaisuus näyttäytyi poikkeuksetta fyysisenä ominaisuutena. Vammaisuus määriteltiin poikkeavuudeksi tai toiminnan rajoitteeksi kolmessa neljästä teoksesta. Vammaisuutta määrittelivät hahmo itse, tarinan muut hahmot sekä kerronta. Yhdessä teoksessa vammaisuutta ei määritelty. Aineistosta erotin viisi erilaista vammaisuuden diskurssia: erilaisuuden, samanlaisuuden, toiminnan rajoittuneisuuden, kiusatuksi tulemisen sekä itsensä hyväksymisen diskurssin.