| Summary: | Tutkimuksessani olen selvittänyt yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien käsityksiä globaalikasvatuksesta ilmiönä sekä sen toteuttamisesta osana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainetta. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmelta vuosina 2013–2015 valmistuneelta opettajalta teemahaastatteluin. Teoreettisen viitekehyksen tälle tutkimukselle muodostavat globaalikasvatuksen käsite sekä fenomenografia analyysimenetelmänä. Sidon tutkimukseni myös perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Pyrkimykseni oli selvittää, onko globaalikasvatuksen käsite opettajille entuudestaan tuttu ja miten he sen ymmärtävät. Myös opettajien näkemykset globaalikasvatuksen ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen rajapinnoista nousivat tutkimukseni yhdeksi painopisteeksi. Lisäksi selvitin opettajien näkemyksiä ja kokemuksia konkreettisista työtavoista, joilla käsitellä globaaleja teemoja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen puitteissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että, opettajat ovat epävarmoja termistä globaalikasvatus, mutta ymmärtävät ilmiön sen alle lukeutuvien teemojen kautta sekä oppilaan ja maailman välisen suhteen vahvistamisena. Globaalikasvatus nähdään hyödyllisenä välineenä äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjen käsittelyssä. Se liitetään myös vahvasti kouluarkeen ja kouluissa näkyvään monikulttuurisuuteen. Opettajien käsitys globaalikasvatuksen toteuttamisesta rakentuu näkemykselle globaalikasvatuksen ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältöjen lukuisista yhtymäkohdista. Erityisesti äidinkielen oppiaineen sisältöihin sopivat opettajien mielestä kulttuurikasvatuksen, rinnakkaiselon, tasa-arvo- ja ihmisoikeuskasvatuksen sekä vaikuttamisen ja argumentaation teemat. Näiden teemojen käsittelyssä painottuvat erityisesti keskustelut sekä erilaiset tekstit, joita hyödynnetään keskustelujen tukena ja taustana. Myös kirjallisuus ja kirjoittaminen sekä argumentaatio ovat tavanomaisia käsittelytapoja. Globaalikasvatus mielletään osaksi arkea ja koulun toimintakulttuuria. Opettajat näkevät itsellään suuren vastuun globaalien teemojen käsittelyssä, toisaalta teemat nousevat esiin myös opettajan suunnittelematta. Näille tilanteille ja keskusteluille opettajat haluavat olla herkkiä ja antaa tilaa. Monialaiset projektit ovat opettajien käsitysten mukaan yksi globaalikasvatuksen toteuttamisen kulmakivistä.
|
|---|