Summary: | Ala-Korpi, Johanna. 2018. Kodin ja koulun välinen kasvatuskumppanuus lapsen koulusopeutumisen haasteissa. Opettajankoulutuslaitos. Ohjausalan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 96 sivua.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka kasvatuskumppanuus toteutuu kodin ja koulun välisessä yhteistyössä niiden kotien kohdalla, joiden lapsella on vaikeuksia sopeutua kouluun. Tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia erityisopettajilla, koulukuraattoreilla, vanhemmilla ja lastenkodin työntekijöillä on kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Kasvatuskumppanuudesta- ja yhteistyöstä on tehty jo jonkin verran tutkimuksia, mutta vanhempien ja lastenkodin työntekijöiden näkökulmaa ja heidän kokemustaan koulun suhtautumisesta heihin on tutkittu vähemmän. Myöskään koulukuraattoreiden ääni ei ole tullut kuuluviin kasvatuskumppanuutta tutkittaessa. Tämän tutki-muksen tavoitteena onkin saada lisää ymmärrystä erityistä tukea tarvitsevien perheiden ja heidän kanssaan työskentelevien ammattikasvattajien väliseen kohtaamiseen.
Tutkimukseni on laadullinen aineistolähtöinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastatte-luun osallistui kaksi koulukuraattoria, kaksi lastenkodin työntekijää, kolme vanhempaa ja kolme erityisopettajaa. Haastattelut toteutettiin vuosina 2015-2017.
Koulun henkilökunnalla oli pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia kas-vatuskumppanuudesta, kun taas kotiväellä oli enemmän ristiriitaisia koke-muksia siitä. Kaikki osapuolet kuitenkin kokivat kumppanuutta ja vastavuo-roisuutta kodin ja koulun välisessä yhteistyössä ja he kokivat sosiaalisten- ja tunnetaitojen avanneen kumppanuuden syntymistä. Erityisopettajat ja koulu-kuraattorit kokivat negatiivisina koettujen asioiden esille ottamisen ajoittain haastavaksi kotiväen kanssa ja he kokivat koulun muun henkilökunnan vai-keuttaneen kumppanuuden syntymistä omalla toiminnallaan. Vanhemmat ja lastenkodin työntekijät kokivat negatiivisen suhtautumisen heitä ja lasta kohtaan sekä heidän syrjään jättämisensä vaikeuttaneen luottamuksen ja kumppa-nuuden syntymistä. He kokivat, että koulun henkilökunta ei ota heitä asiantun-tijoiksi rinnalleen riittävästi.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että erityisesti koulun henki-lökunnan tulisi kehittää myönteisempää kasvatuskumppanuutta kotien kans-sa. Koulun henkilökunnan tulisi huomioida huoltajien ja vanhempien asian-tuntemusta paremmin ja ottaa heitä tiiviimmin työnsä tueksi, jotta lapsen etu toteutuisi myös kotiväen näkökulmasta katsottuna.
Asiasanat: aineistolähtöinen sisällönanalyysi, kasvatuskumppanuus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, kouluun sopeutumaton lapsi, monialainen yhteistyö, teemahaastattelu.
|