”Sivuttain mitattuna hänen elämänsä on hirvittävän pitkä.” Kalle Päätalon representaatio Iijoki-sarjan kirja-arvosteluissa

Kalle Päätalo on eräs kaikkien aikojen luetuimmista suomalaisista kirjailijoista, jonka kirjoja on painettu yli 3,5 miljoonaa kappaletta. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Päätaloa representoidaan kirja-arvosteluissa ja minkälaisia diskursseja arvosteluissa esiintyy. Tutkimukseni...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Laitinen, Marjo-Tuulia
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57794
Kuvaus
Yhteenveto:Kalle Päätalo on eräs kaikkien aikojen luetuimmista suomalaisista kirjailijoista, jonka kirjoja on painettu yli 3,5 miljoonaa kappaletta. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Päätaloa representoidaan kirja-arvosteluissa ja minkälaisia diskursseja arvosteluissa esiintyy. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toi-mivat systeemis-funktionaalinen kieliteoria (SF) ja kriittinen diskurssintutkimus. Tutkimuskysymyksiini vastaan hyödyntämällä representaation ja diskurssin käsitteitä. Diskurssit liittyvät erilaisiin vakiintuneisiin puhetapoihin ja representaatio tarkoittaa kirjaimellisesti ’asioiden uudelleen esittämistä’. Päätaloa on tutkittu aiemmin lähinnä kieli-ideologisesta tai yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Omassa tut-kielmassani pyrin yhdistämään sekä lingvistisen tason tutkimuksen että myös laajemman yhteiskunnallisen näkökulman. Tutkimusaineistoni koostuvat vuosina 1982–1986 julkaistuista Iijoki-sarjan teosten kirja-arvosteluista. Kirja-arvostelut ovat ilmestyneet Suomen suurimmissa sanomalehdissä. Olen tarkastellut aineis-toani hyödyntämällä kielen metafunktioita, jolloin olen kiinnittänyt huomiota Päätalon nimeämisessä käytet-tyihin sisältösanoihin ja arvostelijoiden tekemiin leksikaalisiin valintoihin. Suurin havaintoni representaation suhteen liittyi Päätalon kirjailijan ja romaanihenkilön erottamiseen. Posi-tiivisissa arvosteluissa hahmot erotettiin selkeästi toisistaan, kun taas negatiivisissa arvosteluissa tätä eroa ei tehty. Tällöin kaikki arvosteluissa esiintyvä kritiikki kohdistui henkilökohtaisesti Päätaloon. Aineistostani nousi esiin kolme erilaista diskurssia: Päätalon kirjailijuuden ja suosion syiden kyseenalaistaminen, kahteen leiriin jakautuneet kriitikot sekä lukijat vastaan kriitikot. Tutkimustulokseni toivat lisää tietoa siitä, miten kriitikot voivat käyttää diskursiivista valtaansa. Tämän lisäksi aineistostani löytyi viitteitä muuttuvasta tekstilajista sekä kirja-arvosteluiden ja arvosteltavan teoksen tekstilajien välisestä korrelaatiosta. Näiden havaintojen tut-kimiseen tarvitsen kuitenkin lisää aineistoa ja aion palata aiheeseen maisterintutkielmassani.