| Summary: | Tutkimus kohdentuu lastensuojelun sijaishuollon laitoshoidon kentälle. Tutkimuksen
tehtävänä on tarkastella lastensuojelun ammattilaisten kokemuksia eettisyydestä ja
vallankäytöstä lastensuojelun sijaishuollon johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa olen
kiinnostunut tutkimaan kokemusta siitä, millaista eettistä johtajuutta lastensuojelulaitoksissa
on olemassa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu eettisen johtamisen ympärille. Muita tärkeitä
käsitteitä tutkimuksessa ovat lapsen etu sekä hallintavallan keskustelut. Tutkimuksen
teoreettinen viitekehys nojautuu fenomenologiseen tutkimusperinteeseen, jonka mukaan
kokemuksia tutkitaan.
Tutkimusaineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen aineisto koostuu 10 vapaamuotoisesta
kirjoitelmasta, jotka on kerätty avoimella kirjoituspyynnöllä ja ne on analysoitu
fenomenologisen analyysin avulla. Kirjoituspyyntöön vastanneet ovat työskennelleet ja
työskentelevät parhaillaan lastensuojelun kentällä. Kirjoitelmassaan he ovat kertoneet
kokemuksistaan vallankäytöstä ja eettisyydestä lastensuojelulaitoksen johtajuuden
näkökulmasta. Toisena aineistona on ryhmähaastattelu, jolla fenomenologisen analyysin
kautta saadut tulokset on varmistettu. Ryhmähaastatteluun osallistui 3 kirjoituspyyntöön
vastannutta henkilöä. Ryhmähaastattelu on analysoitu sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan lastensuojelulaitoksen johtajuuden tärkein ominaisuus eettisen
työskentelyn vahvistumiselle on integriteetti. Integriteetti on eettinen periaate, joka on osa
johtajan yksilöllistä työskentelyä ja käyttäytymistä. Saamieni tulosten perusteella olen
löytänyt lastensuojelulaitoksen johtajuuden integriteetin neljä merkitystä: Asiantuntijuus,
oikean ja väärän tunnistaminen, lakiperusteisuus sekä vuorovaikutus.
Tutkimustuloksen valossa voidaan todeta, että johtajan integriteetin kautta pystytään
vahvistamaan lastensuojelulaitoksen johtajuuden eettisyyttä, jolla pyritään
vuorovaikutteisiin, pitkäkestoisiin hoito− ja kasvatussuhteisiin, joissa näkyvät myös
inhimilliset tekijät. Lastensuojelulaitoksen johtamisesta tekee erityisen se, että siihen
kytkeytyy eettistä harkintaa sekä ristiriitoja, huomioon tulee ottaa myös asiakasnäkökulma.
|
|---|