| Yhteenveto: | Julkishallinnon ICT-hankkeet ovat surullisen kuuluisia huonosta onnistumisprosentistaan
ja erityisesti laajoissa hankkeissa voidaan tunnistaa erilaisia ongelmakohtia,
kuten heikko jatkuvuuden hallinta, raskas etukäteissuunnittelu,
huono tilaaja-toimittaja suhde sekä huono vaatimusten hallinta. Haasteisiin on
pyritty vastaamaan omaksumalla projektinomainen kehitys ja JulkICT- strategian
mukainen ketterä kehitys julkishallinnon ohjelmistokehityshankkeissa.
Ketterä kehitys tarjoaa keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseen sekä palveluiden
nopeampaan käyttöönottoon ja konkreettisen hyödyn tuottamiseen. Ketterien
menetelmien käyttöönotto ei kuitenkaan ole mutkatonta ja usein menetelmät
nähdään vain työkaluina, joita käytetään hankkeen aikana pohtimatta sen
enempää mitä menetelmän käyttäminen vaatii hankeorganisaatiolta. Tämän
tutkielman tarkoituksena on selvittää miten ketterä kehitys soveltuu erityisesti
valtakunnallisiin julkishallinnon ICT-hankkeisiin. Tutkielma koostuu menetelmällisesti
kahdesta osasta, kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä osuudesta.
Kirjallisuuskatsauksessa luodaan teoreettinen pohja tutkimukselle määrittelemällä
mitä onnistumisen tekijöitä ketterän kehityksen hankkeille voidaan tunnistaa.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan tapaustutkimuksena 2000-luvulla
toteutettuun julkishallinnon hankkeeseen. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen
haastattelututkimus. Tavoitteena on selvittää mitä onnistumisen tekijöitä
haastateltavat tunnistavat tapaustutkimuksen hankkeessa olleen ja onko
ketterä menetelmä soveltunut kyseessä olevaan hankkeeseen. Tutkimuksen tuloksista
toivotaan käytännön hyötyä tilanteisiin, jolloin pohditaan onko ketterän
kehityksen menetelmä sopiva ja mitä menetelmän käyttäminen vaatii hankeorganisaatiolta.
Public administration ICT projects are sadly famous for their poor success rate
and the challenges have been addressed by adopting project-oriented development
and agile methods in public sector software development projects. Especially
in large scale projects one can identify different challenges such as poor
continuity management, heavy pre-planning, poor customer-supplier relationship,
and poor management of requirements. Agile development provides ways
to solve these problems and speed up the implementation of services and deliver
tangible benefts. Using agile methods is not straightforward and often the
methods are seen only as tools which are used during the project, without considering
what does it required from the project management. The purpose of
this thesis is to fnd out how agile developments are particularly suitable for
large public sector ICT projects. This dissertation consists two parts, a literature
review and an empirical part. The literature review creates the theoretical basis
for research by defning what success factors for agile development projects can
be identifed. The empirical part of the research is carried out as a case study for
a public administration project carried out in the 21st century. The research
method is a qualitative interview study. The aim is to fnd out what success factors
the interviewee recognizes in the case study project and whether the agile
method is suitable for the project in question. The results of this research are expected
to be practical for situations where organizations consider whether the
agility development method is appropriate and what the method requires.
|
|---|