Liikunnanohjaajien (AMK) asiantuntijuus ja osaaminen sekä kokemukset koulutuksen antamista valmiuksista

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenkielisestä koulutusohjelmasta valmistuneiden liikunnanohjaajien (AMK) käsityksiä omasta asiantuntijuudestaan ja osaamisestaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eroavaisuuksia eri oppilaitosten välillä ja eroavaisuuksia oppilaitoksittain uuden ja vanhan ope...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Hautamäki, Jutta, Järvenpää, Annika
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57735
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenkielisestä koulutusohjelmasta valmistuneiden liikunnanohjaajien (AMK) käsityksiä omasta asiantuntijuudestaan ja osaamisestaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eroavaisuuksia eri oppilaitosten välillä ja eroavaisuuksia oppilaitoksittain uuden ja vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden välillä. Tavoitteena oli tarjota tietoa liikunnanohjaajien kokemuksista ammattikorkeakouluille, jonka avulla oppilaitokset pystyisivät kehittämään koulutusohjelmaansa. Tutkimus toteutettiin Haaga-Helian, Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluista valmistuneille liikunnanohjaajille käyttäen Webropol -ohjelmiston sähköistä kyselylomaketta. Vastauksia saatiin yhteensä 154. Osaamisalueita (substanssi-, prosessi-, kehittämis- ja työelämäosaaminen) mitattiin Likertin asteikollisin väittämin (1-5), joista muodostettiin summamuuttujat. Lisäksi kyselylomakkeessa tiedusteltiin kokemuksia koulutuksen antamista valmiuksista. Aineisto analysoitiin keskiarvovertailulla, yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA), KruskalWallisin testillä, Mann-Whitneyn U-testillä sekä riippumattomien otosten t-testillä käyttäen SPSS 24.0 ohjelmistoa. Tulosten mukaan liikunnanohjaajat arvioivat oman asiantuntijuutensa hyväksi. Liikunnanohjaajien osaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja koulutusta tarjoavien oppilaitosten välillä. Substanssiosaamisen keskiarvo oli hieman yli 4. Myös prosessiosaamisen keskiarvo oli 4. Kehittämis- ja työelämäosaamisen keskiarvot jäivät hiukan alle 4. Kehittämisosaamisen keskiarvo oli koko joukon tuloksissa 3,8 ja työelämäosaamisen keskiarvo oli 3,9. Koulutuksen uudistumisella löydettiin yhteys liikunnanohjaajien osaamiseen. Merkitsevä tilastollinen eroavaisuus oli Lapin ammattikorkeakoulun vastaajien prosessiosaamisessa (p=0,001) ja kehittä- misosaamisessa (p=0,001), joissa vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelleet kokivat osaamisen paremmaksi. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun vastaajien työelämäosaamisessa oli merkitsevä eroavaisuus (p=0,012). Uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleet kokivat osaamisensa paremmaksi. Valmistuneiden näkemysten perusteella kaikissa oppilaitoksissa parhaimmat valmiudet oli saatu substanssiosaamiseen. Tämä tutkimus antaa liikunta-alan ammattikorkeakouluille suuntaa-antavaa tietoa liikunnanohjaajien koetusta osaamisen tasosta sekä heidän kokemuksistaan koulutuksen antamista valmiuksista. Lisäksi tutkimus antaa tietoa opetuksen uudistamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista. Valmistuneiden käsitykset koulutuksen antamista valmiuksista erosivat jonkin verran vanhan ja uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleilla. Tämä tarjoaa korkeakoululle mahdollisuuden tarkastella, onko kehityksessä menty korkeakoulun haluamaan ja painottamaan suuntaan. The purpose of this study was to examine graduated sport instructors´ perceptions of their expertise and know-how reflected to work life. In this study, the differences between Universities of Applied sciences and the differences between graduates studied in new and old curriculum, were scrutinized. The aim was to offer information about sport instructor’s experiences for institutions, whereby educational programs can be developed in institutions. This research was implemented on graduated sport instructors from Haaga-Helia, Kajaani and Lapland Universities of Applied Sciences by using Webropol’s electronic questionnaire. The areas of expertise (substance, process, developing and work life know-how) were evaluated by Likert´s scale statements (1–5), from which summation variables were formed. In addition, experiences of how educations gave preparedness were asked. The data was analyzed with means comparison, one-way analysis of variance (ANOVA), Kruskal-Wallis test, Mann- Whitney´s U-test and independent samples t-test by using IBM SPSS 24.0 program. According to findings, physical education instructors comprised their own expertise and knowhow to be at a good level. There wasn´t statistically significant differences between the three educational institutions which offer the education of physical education instructor. The average of substance know-how was slightly over 4. Propositions were measured on a scale from 1 to 5. Also, the average of process know-how was 4. Average of developing and work life knowhow were slightly under 4. Average of developing know-how was 3,8 and work life know-how was 3,9. The reform of curriculum was found to have impact on sports instructors´ know-how. Significant statistical difference was in Lapland University of Applied Sciences on process know-how (p=0,001) and developing know-how (p=0,001), where know-how was better on graduates studied in old curriculum according to means. In Haaga-Helia University of Applied Sciences there was a significant statistical difference in work life know-how (p=0,012). Based on average, the know- how was better in graduates that studied on new curriculum. The best preparedness has been obtained to substance know-how based on graduate’s opinion in all institutions. This study will give directive information about sport instructors´ perceptions of their knowhow and experiences of how educations has given preparedness to institutions. In addition, study will provide information of changes after reform the curriculum. The graduates´ perceptions of how education has given preparedness differed between graduates studied in old and new curriculum. This offers possibility to institutions view whether the development has gone to the desired and emphasized direction of institution.