| Summary: | Tämä maisterin tutkielma keskittyy tutkimaan yksilön monikielisen kieli-identiteetin
yhteyttä mielenterveyteen. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena haastattelemalla
neljää monikielistä yksilöä, jotka kokevat monikielisyytensä vaikuttavan jollain tavoin
heidän mielenterveyteensä tai siihen tapaan, jolla he käsittelevät mielenterveyteen
liittyviä teemoja. Haastattelut litteroitiin ja nämä litteraatit muodostavat tutkimuksen
aineiston, jota on yhteensä noin 150 sivua. Kolme haastateltavista oli naisia ja yksi mies.
Tutkimuksen lähtökohta oli lähteä tutkimaan monikielisyyden positiivisia vaikutuksia
yksilöön, mutta tutkimuksen aikana nousi esiin myös negatiivisia vaikutuksia, kuten
itsevarmuuden heikkeneminen. Tästä syystä työssä esitellään myös mielenterveyteen
haitallisesti vaikuttavia teemoja, mutta johtopäätöksiä syy-seurassuhteista on mahdoton
vetää. Toisin sanoen monikielisyyden ei voida sanoa aiheuttavan mielenterveydelle
haasteita tai suojelevan niiltä, mutta kielellä on merkittävä rooli näiden asioiden
käsittelyssä.
Analyysi toteutettiin osittain teoriaaohjaavana sisällönanalyysina ja osittain narratiivien
analyysina, sillä haastatteluissa käytiin läpi haastateltavan elämä siinä määrin, kun yksilö
itse koki sen teeman kannalta merkitykselliseksi. Narratiivinen analyysi antaa
mahdollisuuden tarkastella yksilöä ja hänen tarinaansa, kun taas teoriaaohjaava
sisällönanalyysi mahdollistaa yksilöiden kokemusten toisiinsa vertaamisen ja täten
syvemmän analyysin.
Haastatteluissa esiinnousseet teemat, kuten kuuluminen ja kuulumattomuus, asetettiin
analyysissa vastakohdiksi, koska ihmisen voidaan ajatella olevan samanaikaisesti jollain
kohdalla kuulumisen spektriä ja tämä paikka voi muuttua esimerkiksi kontekstista tai
käytetystä kielestä riippuen. Tämä tuli myös ilmi tutkimuksen tuloksissa: jokainen
haastateltava koki kuulumisen sekä kuulumattomuuden tunnetta jopa samanaikaisesti eri
konteksteissa. Aihe on individualististen kulttuurien kontekstissa kohtuullisen vähän
tutkittu, mutta siihen on alettu kiinnittää enemmän huomioita viime aikoina ja vuoden
2017 lopulla Salonen julkaisi teoksen, joka käsitteli suomenkielisen viittomakielisen
identiteettiä ja sen yhteyttä mielenterveyteen.
|
|---|