| Summary: | Kognitiivisen ergonomian tutkimuskohteita ovat henkisen työnkuormituksen ja
työstressin vähentäminen. Osaltaan näihin voidaan vaikuttaa työvälineiden ja
laitteistojen hyvällä suunnittelulla, jolloin ne soveltuvat käyttötarkoitukseensa
hyvin. Esimerkiksi visuaalisesti havaittavat elementit ovat selvärajaisia sekä havaitsemisen kannalta riittävän suuria. Käsitteenä havaittu visuaalinen käytettävyys
voidaan määritellä informaation esittämistavan selkeytenä, joka tukee visuaalisen
havaitsemisprosessin sujuvuutta. Näin käyttöliittymän visuaaliset elementit
ohjaavat käyttäjien kognitiivista prosessia, esimerkiksi ohjaamalla katseiden
ohjautumista ja tukemalla visuaalisen eli näköaistin avulla tapahtuvan tehtävän
suorittamista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten
havaitun visuaalisen käytettävyyden ilmiötä oli aikaisemmissa tutkimusartikkeleissa
kuvattu ja millaisilla mittausmenetelmillä ilmiötä oli näissä tutkimuksissa
arvioitu. Tämän osuuden tutkimusmenetelmänä toimi järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus,
jonka analyysin ja tulosten pohjalta kehitettiin uusi havaittua
visuaalista käytettävyyttä mittaava mittaristo. Lisäksi uuden mittariston luotettavuutta
selvitettiin vertailemalla sitä jo käytössä oleviin mittaristoihin. Järjestelmällisen
kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että aikaisemmat tutkimusartikkelit
määrittelivät ja myös mittasivat ilmiötä yleisesti esteettisyyden, kauneuden
ja viehättävyyden käsitteiden kautta. Uusi havaitun visuaalisen käytettävyyden
mittaristo operationalisoitiin mittaamaan kolmea osa-aluetta, jotka olivat
visuaalinen selkeys, sommittelu sekä värit ja kontrastit. Mittaristo sisälsi yhteensä
16 väittämää, joihin koehenkilöt (N = 24) vastasivat viisi portaisella Likert-asteikolla.
Mittariston validointitutkimuksessa koehenkilöt katsoivat kahta erilaista
kuvakaappauskuvaa verkkosivustojen päänäkymistä ja vastasivat kirjallisuuskatsauksen
pohjalta kehitettyyn mittaristoon sekä kahteen jo käytössä olevaan
mittaristoon. Tulokset osoittavat, että uusi tässä tutkimuksessa kehitetty
mittaristo erottelee herkimmin visuaalista selkeyttä ja sommittelua. Mittariston
osa-alueväittämistä muodostetut summamuuttujat saivat hyvät Cronbachin alfakertoimet,
joka kertoo uuden mittariston luotettavuudesta mitata tutkimuksen
kohteena olevaa ilmiötä.
The subjects of research in cognitive ergonomics concentrate on the release of mental workload and work related stress. Partly, these stress factors can be influenced through appropriate planning of working tools and equipment, suitable for their purpose of use. This means that, for instance, the elements perceived visually must be clear and large enough for the act of visual perception. As a concept, the perceived visual usability can be defined as the clarity of the expression of information that supports the proficiency of visual perception. Thus, the visual elements of the interface direct the cognitive processes of the users, for instance, through glance direction and support of the completion of the visual task. The aim of this study was to investigate how the phenomenon of perceived visual usability was described in previous studies and what were the measurement instruments used in assessment. The research method utilised a systematic literature review, and through the process of analysis and study of results, a new tool for measuring perceived visual usability was developed. In addition, the study observed the reliability of the developed instrument. The results showed that previous research articles defined and measured the phenomenon generally, through the concepts of aesthetics, visual beauty and attractiveness. The new tool for measuring perceived visual usability was operationalised to measure three parts, which included visual clarity, composition and colour and contrast. In the Instrument Validation Study, participants (N = 24) viewed two different websites and responded to the instrument developed through the literature review (16 questions, a 5-point scale) and to two already existing instruments. Based on results, it seems that the new, developed instrument, separates most the visual clarify and composition the easiest. A new instrument and its parts Cronbach alpha coefficient were high, which indicated the reliability of the new instrument to measure the phenome-non well.
|
|---|