Jaetun salaisuuden lumo kokonaisuuden estetiikkaa Bättre Folk i Fjällen -festivaalilla

Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa boutique-festivaali Bättre Folk i Fjälleniä, joka järjestettiin Pyhätunturin laskettelukeskuksessa 3.–4.2.2017. Pienikokoiset, osallistavat ja kohderyhmälle räätälöidyt boutique-festivaalit linkittyvät sisällöltään elämystuotteisiin, jotka samaan tapaan perustuva...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Räisänen, Milka
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57481
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa boutique-festivaali Bättre Folk i Fjälleniä, joka järjestettiin Pyhätunturin laskettelukeskuksessa 3.–4.2.2017. Pienikokoiset, osallistavat ja kohderyhmälle räätälöidyt boutique-festivaalit linkittyvät sisällöltään elämystuotteisiin, jotka samaan tapaan perustuvat yksilöllisyyteen, monipuolisuuteen ja ainutlaatuisuuteen. Kaupalliseen kontekstiin kietoutunut elämyksen käsite saa tutkimuksessani uudenlaista tulkintaa epäkaupallisten boutique-festivaalien kontekstissa ja estetiikan teorioiden sen merkitystä syventäen. Tunnelmia tutkiva Gernot Böhme, osallistumisen estetiikkaa muotoillut Arnold Berleant sekä esteettiseen kokemiseen pureutunut John Dewey kirjoittavat kaikki kokijan ja ympäristön välisestä esteettisestä vuorovaikutuksesta. Esitän, että elämyksellisyydessä on kyse vastaavanlaisesta prosessista – ympäristön kokonaisvaltaisesta kokemisesta ja esteettisestä merkityksenannosta. Festivaalille osallistuneille toteutettujen teemahaastattelujen kautta tartun tutkimuskysymyksiini: millä tavoin Bättre Folk i Fjällenissä rakentui kokijan ja ympäristön välistä esteettistä vuorovaikutusta, ja minkälaisia erityispiirteitä tapauksen elämyksellisyyteen liittyi? Epätyypillinen festivaaliympäristö, pohjoinen laskettelukeskus, on keskeisessä osassa analyysissani. Luonnonläheinen, toiminnallinen, yhteisöä kiinteyttävä ja symbolisilta merkityksiltään rikas tila toimi kehyksinä taianomaiseksi tulkitulle ja totutun rajoja rikkovalle festivaalikokemukselle.