| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena on kuvata luokanopettajien kokemuksia lapsen surusta koulussa ja sitä, kuinka he ovat surun käsittelyn kokeneet. Tavoitteena on saada kuva luokanopettajien valmiuksista kohdata sureva lapsi ja siitä, tarvitsevatko he tukea tai koulutusta surun kohtaamiseen.
Tutkimusasetelma on kvalitatiivinen ja se perustuu fenomenologiaan. Tutkimuksen aineistona on kolme luokanopettajan kirjoitelmaa ja yksi luokanopettajan haastattelu. Aineiston analysointiin on käytetty fenomenologista merkitysanalyysia.
Luokanopettajien kokemusten mukaan lapsi tulee kouluun pian menetyksensä jälkeen, jolloin on tarpeen pohtia, kuinka surusta kerrotaan muulle luokalle. Luokanopettajien kokemuksissa lapset reagoivat suruun hyvin eri tavoin ja on yksilökohtaista, kuinka lapsi haluaa surustaan kerrottavan. Luokanopettajat kokevat, että konkreettisuus on tärkeää siinä, kuinka surua käsitellään ja kuinka sureva lapsi kohdataan koulussa. Sovitut käytännöt ja toimintamallit auttavat luokanopettajien mukaan tilanteessa selviytymisessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että luokanopettajat tarvitsevat rohkaisua ja tukea surevan lapsen kohtaamiseen. Siksi luokanopettajakoulutus voisi sisältää siihen liittyviä kursseja.
|
|---|