| Summary: | Tässä tutkielmassa analysoitiin suomalaisten tuulivoima-asenteita, niihin vaikuttavia tekijöitä
sekä niiden yhteyttä tuulivoimaan kohdistuvaan käyttäytymiseen. Tuulivoiman yhteiskunnallisella hyväksyttävyydellä tarkoitetaan tuulivoima-asennoitumista ja tuulivoiman yhteiskunnallisella
hyväksynnällä tarkoitetaan käyttäytymistä tuulivoimaa kohtaan. Teoreettinen viitekehys muodostuu tuulivoima-asennetutkimuksille epätyypillisistä asenneteorioista sekä tyypillisemmästä katsauksesta hyväksyttävyyden ja hyväksynnän käsitteisiin. Tavoitteenani on tarkastella tutkimuskysymyksiä siten, että tutkimustulokset ovat vertailtavissa aikaisempiin tutkimuksiin etenkin tuulivoima-asenteiden ja asenteiden taustatekijöiden osalta. Tämän tutkimuksen kulmakivenä on valmiin tutkimusaineiston käyttö. Tutkimusotteena on empiirinen analyysi, joka perustuu mittaustuloksiin ja tekstiaineistoon.
Tuulivoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on Suomessa korkealla tasolla. Silti tuulivoima-
alan kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa meillä kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa yhteiskun-
nallisen hyväksyttävyyden taso on matalampi. Syitä hankkeiden hitaalle etenemiselle on haettu
paikallisesta vastustuksesta ja nimby-ilmiöstä (not in my backyard, ei minun takapihalleni). Tä-
män tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan viittaa paikalliseen vastustukseen tai nimby-ilmiöön,
sillä asunnon ja tuulivoimapuiston etäisyydellä ei todettu olevan vaikutusta tuulivoima-asenteissa
ilmeneviin eroihin. Lisäksi näyttää siltä, että esimerkiksi tuulivoima-alueen tuttuus tuulivoima-
alueella liikkumisen muodossa on tekijä, joka vaikuttaa useimmin käsityksiin tuulivoimasta.
Vahvinta korrelaatiota oli havaittavissa tuulivoimaloiden äänen sekä loma-asunnon ja tuulipuis-
ton etäisyyden välillä. Edellisten lisäksi myönteisesti tuulivoimaan suhtautuvista henkilöistä hä-
viävän pieni osa vastustaisi oman kotikunnan tuulivoimahanketta.
Tuulivoima-alan kasvua hidastavien asennetaustatekijöiden löytyminen helpottaisi huomattavasti
tuulivoima-alan kehitystä Suomessa. Asennemittauksessa täsmällisyys on olennaista, sillä mittaus
ennustaa tiettyä toimeenpanoaikomusta ja käyttäytymistä sitä todennäköisemmin, mitä yksityis-
kohtaisemmin asennetta mitataan. Tulevaisuudessa kannattaakin huolehtia, että asennemittareita
suunnitellessa otetaan huomioon selkeät teoriat niin asenteiden kuin käyttäytymisen muodostumi-
sesta sekä hyväksyttävyyden käsitekehyksistä, sillä pinnallisella kysymyksenasettelulla ei saada
syvällisiä tutkimustuloksia.
|
|---|