Oi aikoja, oi tapoja muistitieto Opettajankoulutus 2020 -selvitystyöstä

Tässä tutkimuksessa tutkittiin Opettajankoulutus 2020 -selvitystyön työryhmän jäsenten ajatuksia opettajankoulutuksen kehittämisestä. Menetelmänä hyödynnettiin muistitietotutkimusta, joka pyrki selvittämään, mitä haastateltavat halusivat tehdä, mitä uskoivat tekevänsä ja mitä arvioivat jälkikäteen t...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Kivistö, Henri, Toikka, Teppo
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57357
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tutkittiin Opettajankoulutus 2020 -selvitystyön työryhmän jäsenten ajatuksia opettajankoulutuksen kehittämisestä. Menetelmänä hyödynnettiin muistitietotutkimusta, joka pyrki selvittämään, mitä haastateltavat halusivat tehdä, mitä uskoivat tekevänsä ja mitä arvioivat jälkikäteen tehneensä opettajankoulutuksen kehittämisen eteen. Näin pyrimme selvittämään, millaista opettajankoulutuksen kehittämistyö oli 2000-luvun alussa, mitkä tekijät siihen vaikuttivat ja tarkentamaan kuvaa opettajankoulutuksen nykytilasta. Tutkimuksemme osoittaa, että kehittämistyötä on ohjannut periaate akateemisesta opettajankoulutuksesta. Opettajankoulutus 2020 -selvitystyö ei ole syntynyt tyhjästä, sillä muistitiedon perusteella se on osa opettajankoulutuksen kehittämisjatkumoa. Tutkimuksemme on vahvistanut käsitystä, että opettajankoulutuksen kehittäminen 2000-luvulla on ollut yhteydessä sekä kansainvälistyvään koulutuspolitiikkaan että koventuneeseen kilpailuun tutkimusrahoituksesta. Yksi Opettajankoulutus 2020 -selvitystyön motiiveista on muistitiedon perusteella ollut pyrkimys vaikuttaa yliopiston ja valtion tasolla päätöksentekijöihin. Tutkimustuloksemme osoittavat vallitsevan kehittämiskulttuurin asettaneen haasteita opettajankoulutukselle. Opettajankoulutuksen tavoitteellinen kehittäminen vaatii tulevaisuuden visioinnin ohella syvällistä ymmärrystä aiemmasta kehityksestä.