| Summary: | Ydinjätteen loppusijoitus on ydinvoiman elinkaareen liittyvä seikka, jota ei ole vielä aloitettu
missään. Suomessa ja Ruotsissa ydinjätteen loppusijoituksessa aiotaan käyttää Ruotsissa kehitettyä
KBS-3-menetelmää, jonka turvallisuus on kuitenkin herättänyt keskustelua niin asiantuntijoiden
kesken kuin julkisuudessa. KBS-3-loppusijoitusmenetelmän turvallisuuteen liittyvä riskikeskustelu
on lähes kyseenalaistanut menetelmän käytön Ruotsissa, kun taas Suomessa keskustelu on
yleistynyt myöhemmin.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ja vertailla ydinjätteen KBS-3-
loppusijoitusmenetelmään liittyvien riskien käsittelemistä sanomalehtikeskustelussa Suomessa ja
Ruotsissa. Aineistona tutkielmassa toimi kahden suomalaisen, Helsingin Sanomien sekä
Aamulehden ja kahden ruotsalaisen, Dagens Nyheterin sekä Svenska Dagbladetin sanomalehdissä
ydinjätettä käsitelleet artikkelit, jotka ilmestyivät vuosien 2008–2015 aikana. KBS-3-
loppusijoitusmenetelmän riskejä käsitelleitä artikkeleita näistä oli yhteensä 75 kappaletta.
Keskustelua tarkasteltiin ensin kvantitatiivisesti määrällisen sisällönerittelyn avulla ja toiseksi
laadullisesti teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta. Riskiä lähestyttiin tutkielmassa SARF-teorian
sekä aiemman yhteiskunnallisen riskitutkimuksen viitekehyksessä. SARF-teoria toimi tutkielmassa
analyyttisena viitekehyksenä, jonka avulla keskustelussa ilmeneviä teemoja tarkasteltiin.
Tutkielman määrällisessä sisällönerittelyssä havaittiin, että uutisoinnin määrä ja syklisyys
noudattivat molempien maiden sanomalehdissä melko samaa linjaa. Eroja maiden riskikeskustelun
välillä oli taas havaittavissa ääneen päässeiden puhujien osalta, sillä suomalaisissa sanomalehdissä
puhujina toimi selvästi enemmän yksittäisiä kansalaisia, kun taas ruotsalaisissa sanomalehdissä
asiantuntijat ja viranomaiset olivat puhujina suomalaislehtiä enemmän. Tutkielman laadullisen
analyysin kautta taas havaittiin, että argumentointitavat ja riskien kehystykset olivat suomalaisten ja
ruotsalaisten sanomalehtien välillä osittain samanlaiset, mutta myös vaihtelua maiden välillä löytyi
muun muassa keskustelun painopisteissä. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisessa ja
ruotsalaisessa sanomalehtikeskustelussa KBS-3-loppusijoitusmenetelmän riskeistä on sekä
samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että Suomessa
ydinjätteeseen liittyvien riskien määrittely jätetään pitkälle alan asiantuntijoille, kun taas Ruotsissa
keskusteluun hyväksyttävän riskin tasosta on mahdollista osallistua useamman toimijan kesken.
|
|---|