| Summary: | Tekoäly ja autonomiset järjestelmät ovat yhä enemmän mukana ihmisten arjessa.
Yritykset ja eri alojen toimijat kehittävät ja ottavat käyttöön entistä kehittyneempiä
tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä. Tekoälyn ympärillä käydyt keskustelut
sisältävät usein innostusta ja huimia tulevaisuudennäkymiä, mutta
myös pelkoja ja uhkakuvia. Teknologian tulisi lähtökohtaisesti olla ihmistä varten
eikä ihmisen teknologiaa varten. Neuroverkkojen ja koneoppimisen myötä
tekoälyn hyödyntämät algoritmit ovat aina vain älykkäämpiä. On kuitenkin
olemassa riski, että ihmisen kontribuutio alan kehitystyössä jää liian vähäiseksi.
Onkin aiheellista ja välttämätöntä tutkia ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta tekoälykehityksen alueella. On tärkeää tutkia, kuinka ihminen kokee
tekoälyn työssään ja vapaa-ajalla – kaikilla elämänalueillaan. Lisäksi on tarpeen
tutkia, missä tilanteissa ihmisen tulisi ottaa autonominen järjestelmä takaisin
hallintaansa ja mitkä ovat siihen johtaneet syyt. Tässä tutkielmassa esiteltävä,
kognitiotieteen tutkimusperinteeseen pohjautuva menetelmä tarjoaa välineen
edellisten kysymysten selvittämiseksi. Menetelmän avulla voidaan eksplikoida
tutkittavalla kohdealueella toimivan ekspertin mentaalisia representaatioita ja
ajattelun sisältöjä. Menetelmällä tuotettuja tuloksia voidaan hyödyntää autonomisten
järjestelmien kehittämisessä.
Artificial intelligence and autonomous systems are more and more involved in
people’s everyday life. Companies and institutions in different sectors are introducing
increasingly sophisticated systems utilizing artificial intelligence.
Discussions around artificial intelligence often contain enthusiasm and a lot of
wild prospects but also fears and threats. By default, technology should be for a
man, not vice versa. With neural networks and boosted by machine learning,
algorithms in artificial intelligence are getting smarter all the time. There is,
however, a risk that human contribution towards developing artificial intelligence
remains too low. It is therefore appropriate and necessary to examine
human-technology interaction in the field of artificial intelligence. It is important
to study how people experience artificial intelligence in their work or leisure
time - in all areas of life. Furthermore it is necessary to investigate when
and why a human being should take control over the autonomous system back
again and what are the reasons for it. The method introduced in this Master’s
thesis, based on the research tradition in the cognitive science, offers an instrument
to clarify the previous issues. The method can be used to explicate subject
matter expert’s mental representations and content of thinking. The results
produced by the method can be utilized in the development of autonomous
systems.
|
|---|