Luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä "työhyvinvointi on vähä laajempi käsite, se ei oo yhden päivän tunne tai mieliala"

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään luokanopettajien työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä sekä työyhteisön merkitystä työhyvinvoinnille. Lisäksi tarkastellaan opettajien kokemuksia työhyvinvoinnin tukemisesta. Tutkielman avulla tuodaan esille heidän kokemuksia työhyvinvoinnistaan....

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Kukila, Tiia-Maria, Vihavainen, Jenni
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57294
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään luokanopettajien työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä sekä työyhteisön merkitystä työhyvinvoinnille. Lisäksi tarkastellaan opettajien kokemuksia työhyvinvoinnin tukemisesta. Tutkielman avulla tuodaan esille heidän kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Tuloksia voidaan hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin kehittämistyössä. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla keväällä ja syksyllä 2017. Tutkielmaan osallistui kuusi luokanopettajaa, joista kaksi oli miehiä ja neljä naisia. Aineiston analyysivaiheessa aineisto teemoiteltiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia avuksi käyttäen. Tutkielman keskeisimmät tulokset osoittavat, että luokanopettajien työ- hyvinvointia määrittävät useat yksittäiset tekijät, kuten vuorovaikutustilanteet, resurssit, päätöksenteko ja työyhteisö. Samat tekijät, jotka opettajat kokivat lisää- vän kokemuksia työhyvinvoinnista, voivat myös heikentää sitä. Työhyvinvoinnin tukemisen osalta opettajat kokevat kehityksen olevan vielä kesken. Opettajat kertovat saaneensa jonkin verran tukea työhyvinvoinnilleen työnantajaltaan, mutta vastuu työhyvinvoinnin tukemisessa on silti suurilta osin opettajilla itsellään. Toisaalta kokemus hyvinvoinnista on henkilökohtainen, sillä yksilö tietää parhaiten, milloin ja millaisissa asioissa hän tukea tarvitsee. Tällöin vastuu työ- hyvinvoinnin tukemisesta on aina osittain myös yksilöllä itsellään. Tutkielman tulokset tukevat aiempia työhyvinvointia koskevia tutkimustuloksia työhyvinvointia tukevien ja haastavien tekijöiden osalta. Poiketen aiemmista tutkimuksista tässä tutkielmassa tuodaan esiin keinoja, joilla opettajien hyvinvointia voidaan kehittää. Tämä antaa merkityksellisen näkökulman myös yhteiskunnallisesti, sillä opettajien hyvinvointi heijastuu koko kouluyhteisöön.