| Yhteenveto: | Teknostressi, eli stressi, joka saa aikansa teknologiasta ja sen piirteistä on
tunnistettu jo vuonna 1984. Teknostressin nähdään siis johtuvan henkilön
kykenemättömyydestä hallita tai käsitellä informaatioteknologiaa terveellä
tavalla. Lähivuosina ilmiötä on alettu tutkia enemmän ja onkin alettua puhua
niin sanotusta teknologian pimeästä puolesta. Informaatiota tulee entistä
enemmän, teknologia keskeyttää työ- ja vapaa-aikaa ja sosiaalinen media on osa
jokapäiväistä elämää. Aiheesta on tutkittu enemmänkin juuri sitä, mitä
organisaatiot voivat tehdä asialle tai miten teknostressi vaikuttaa
organisaatioiden toimintaan ja tuottavuuteen. Yksilön näkökulma ja keinot ovat
olleet vähemmällä ja se onkin tämän tutkielman fokuksessa. Olemassa olevassa
tutkimuksessakin tämä aiheen tutkimisen tähdellisyys on todettu ja osittain sitä
onkin tehty, kuitenkin lisätutkimus aiheesta olisi tarpeellista. Sen lisäksi, että
aihepiirinä on teknostressi, niin tässä tutkielmassa pyritään löytämään
stressinhallintakeinoja, joiden tutkiminen on stressitutkimuksessa ylipäänsä
ollut varsin laajaa ja stressinhallintakeinot nähdäänkin osana stressiprosessia ja
tarkemmin osa sitä prosessia, jota yksilöt käyvät stressaavissa tilanteissa läpi.
Eli tässä tutkielmassa kartoitetaan työntekijöiden stressinhallintakeinoja
teknostressin ehkäisemiseksi. Tutkimuskysymykset ovatkin seuraavanlaiset:
1. Millaisia stressinhallintakeinoja tietotyöntekijöillä on teknostressin
hallitsemiseen työelämässä?
2. Mihin stressinhallintakeinojen teho perustuu?
Tutkimus suoritettiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluna ja tulokset
ovat koottu tutkielman loppuun taulukoihin 9 ja 10. Stressinhallintakeinoja oli
yhteensä 24. Viisitoista niistä luokiteltiin ongelmasuuntautuneisiin keinoihin ja
yhdeksän tunnesuuntautuneisiin keinoihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että
työntekijöillä on työpaikoilla eri keinoja vähentää kokemaansa teknostressiä ja
osa keinoista on myös sellaisia, joihin osallistuu useampi osapuoli, jolloin
stressinhallintakeinot vaikuttavat olevan myös osaltaan yhteisöllisiäkin.
Technostress, which has been defined as the inability of a person to handle
information technology in a healthy manner, was first mentioned in 1984.
Recently the phenomenon has gained more attention in the scientific literature.
Information technology is used at home and at work and it causes interruptions
there. Previous studies have concentrated on the effects of technostress to
organizations and their performance and how organizations can mitigate this.
However, in most cases, studies have not concentrated on the view point of an
individual. The purpose of this study was to find and identify different copingmethods that individuals use to mitigate the effects of technostress. Copingmethods are a part of the stress process, and coping-methods are what the
individual does in a stressful situation to alleviate the stress. The study of
coping-methods is also something that has been suggested in earlier
technostress-research. The research questions are the following:
1. What kind of coping-methods information workers have, to alleviate the
effects of technostress?
2. How do these coping-methods work?
The study was a qualitative study and the material was collected with theme
interviews. The results are summarized in tables 9 and 10. There were 24
different coping-methods that were identified. Fifteen of those coping methods
were identified as problem-focused methods and nine of them were identified
as emotion-focused methods. Even though there were cases where the copingmethods were something that was done by individuals, there were some cases
where more than one person took part in those actions.
|
|---|