Isien tiedon- ja tuentarpeet sekä käsitykset yhdessä kasvattamisesta vauvaperheessä

Ranta Minna. 2018. Isien tiedon- ja tuentarpeet sekä käsitykset yhdessä kasvattamisesta vauvaperheessä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 82 sivua. Liitteet 2. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vauvaperheen isien tiedon- ja tuentarpeita ja...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ranta, Minna
Muut tekijät: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57115
Kuvaus
Yhteenveto:Ranta Minna. 2018. Isien tiedon- ja tuentarpeet sekä käsitykset yhdessä kasvattamisesta vauvaperheessä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 82 sivua. Liitteet 2. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vauvaperheen isien tiedon- ja tuentarpeita ja kokemuksia sekä käsityksiä yhdessä kasvattamisesta eli jaetusta vanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenografisen lähestymistavan mukaisesti. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä 21–40-vuotiasta vauvaperheen isää, jotka olivat saaneet ensimmäisen tai toisen biologisen lapsensa vuoden sisällä ja asuivat yhdessä lapsensa äidin kanssa. Isät edustivat sekä korkeakoulutettuja että toisen asteen koulutuksen käyneitä. Puolistrukturoidut teemahaastattelut toteutettiin touko–syyskuussa 2017 Keski-Suomessa. Tutkimukseen osallistuneilla isillä oli tarve, halu ja kyky osallistua lasten hoitoon ja kasvatukseen. Tutkittavien mielestä isyys vaatii kuitenkin uudenlaista sopeutumista, tunteiden käsittelyä ja ajanhallintaa. Tulosten perusteella isäksi kasvaminen näyttäytyi kolmella tavoin. Isyys nähtiin oppimisprosessina ja tasapainoiluna eri elämänalueiden välillä, mutta myös puolisoiden välisenä yhteistyönä ja jakamisena, jossa molemmilla vanhemmilla on tärkeä vastuu edistää perheen hyvinvointia. Tarve omalle ajalle ja parisuhteen hoitamiselle nousivat keskeisiksi tekijöiksi isien psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkielman johtopäätöksiin sisältyi se, että yhteiskunnan kasvaneet vaatimukset ovat tehneet miesten aseman isänä ajoittain hankalaksi. Työelämän joustavuus sekä puolisoiden välinen tuki ja yhteistyö ovat tekijöitä, joilla isien vaatimuksia voidaan helpottaa. Tutkittavien kokemus, arvomaailma, lapsen ikä ja parisuhteen tila vaikuttivat tiedon- ja tuentarpeisiin ja yhdessä kasvattamisen käsityksiin enemmän kuin tutkittavien ikä tai koulutustaso.