| Yhteenveto: | Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä
lapsilla ja nuorilla on sanataiteessa ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin.
Tutkimuskohteeni on Vantaan sanataidekoulussa kokoontuva erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sana-
taideryhmä, jonka toimintaa havainnoin kevätlukukaudella 2017. Tutkimukseni pohjautuu tekemiini havaintoihin,
ryhmän ohjaajan haastatteluun, oppilaiden vanhemmille tehtyyn kyselyyn sekä alan tutkimuskirjallisuuteen. Tut-
kimukseni on laadullinen ja sen teoreettinen viitekehys on monitieteinen. Se keskustelee niin neuropsykologian,
kasvatus- ja käyttäytymistieteiden, sosiaali- ja terveystieteiden kuin kirjallisuuden tutkimuksen ja kirjoittamis- ja
taidepedagogiikan kanssa.
Tutkimuksessa käyttämäni teoriatieto vahvistaa, että oppimisvaikeudet ovat hyvin heterogeeninen ja monisyinen
ilmiö. Tukitoimissa oleellista on monipuolinen keinovalikoima ja lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Tutkimus-
aineistoni analyysin perusteella jaottelin havaitsemani erityispiirteet karkeasti viiteen eri kategoriaan, jotka liitty-
vät 1) oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin, 2) motivaatioon ja oppimisvalmiuksiin, 3) kielellisten taitojen
harjaannuttamiseen, 4) vuorovaikutus- ja sosiaalisiin taitoihin, 5) opettajan pedagogisiin taitoihin ja asenteisiin.
Tutkimukseni osoitti, että sanataide voi tukea kielellisissä oppimisvaikeuksissa ja edistää niin kognitiivisia kuin
sosiaalisia taitoja sekä lisätä lapsen hyvinvointia. Tutkimukseni mukaan toiminnan onnistumisessa merkityksellisiä
tekijöitä ovat mm. vakioina pysyvät rutiinit ja struktuurit, sopivan kokoinen ja hallittavissa oleva ryhmä, selkeät
ohjeet, yksilöllinen tuki ja palaute, sopiva joustavuus ja myönteinen ilmapiiri. Oppilaita tukevia menetelmiä olivat
mm. monikanavainen ja moniaistinen opetus, vuorovaikutustaitoja ja kielellistä ilmaisua harjaannuttava toiminta
kuten kirjallisuuden käsittely, monipuoliset sanataidetehtävät sekä tunteiden käsittely tarinoiden avulla. Onnis-
tumisen kokemukset, vahvuuksien tunnistaminen, osallistava toiminta sekä turvallinen ja arvostava ilmapiiri olivat
toiminnan keskiössä, ja niiden avulla pyrittiin mahdollistamaan voimaantumisen kokemukset. Ohjaajan pedago-
gisten taitojen merkitys ja herkkyys ymmärtää oppilaan erityisyys korostuivat kaikilla osa-alueilla. Keskeisiä tekijöitä toiminnassa olivat myös tekemisen ilo, leikki, luovuus ja positiiviset tunteet.
Tutkimusta voidaan hyödyntää erityisryhmien sanataideopetuksessa.
|
|---|