| Yhteenveto: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin lasten runotulkintoja suomalaisesta lastenrunoudesta ja niissä kuvaillusta luonnosta. Tutkimuksessani vaikuttaa niin kirjallisuudentutkimuksellinen kuin lapsuudentutkimuksellinen näkökulma: tutkimusaihe sijoittuu kirjallisuudentutkimuksen kentälle, kun taas tutkimukseni tavoite antaa ääni yhteiskunnassamme usein hiljennetyille lapsille noudattaa lapsuudentutkimuksen ideologiaa. Tutkimukseni metodologiset valinnat pohjaavat lapsinäkökulmaisen tutkimuksen periaatteeseen, jonka mukaan lapset tuottavat ja rakentavat tietoa kulttuurissamme. Näin ollen siirrän lastenrunouden asiantuntijuuden tutkimuksessani lapsille.
Tutkimustani varten keräsin aineistoa kahdelta 10-12-vuotiaiden lasten ryhmältä. Aineistonkeruutilanne koostui kolmesta eri vaiheesta. Ensiksi lasten tehtävänä oli lukea suomalainen lastenruno, jonka jälkeen he piirsivät siitä kuvan. Lasten piirtämät kuvat toimivat kimmokkeena puolistrukturoidulle ryhmähaastattelulle, jota ohjasin haastattelukysymyksillä. Ryhmähaastatteluista muodostui lopulta analyyttinen kirjallisuuskeskustelu, joka eteni lasten huomioiden ja pohdintojen mukaan. Tutkimukseni aineistona on siis lasten piirtämät kuvat sekä niistä virinnyt, runoja koskeva haastattelumateriaali.
Tutkimusaineistossa, eli lasten runotulkinnoissa, korostuvat pohdinnat siitä, mitä luonto merkitsee jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme, ja kenelle luonto on merkityksellinen. Lasten tulkintojen perusteella tutkimukseni keskeisin kysymys koskettaa ihmisen ja luonnon suhdetta, jota tarkastelen analyysissani lasten havaintojen perusteella viidestä eri näkökulmasta. Keskeistä tulkinnoissa on kritiikki ihmiskeskeistä ajattelua kohtaan. Heijastan analyysiani ekokritiikin ja posthumanismin teorioihin, jotka jäsentävät luonnon merkityksiä, luontokäsityksiä sekä inhimillisen ja ei-inhimillisen rajapintoja. Kaiken kaikkiaan tutkimukseni aiheessa ja metodologiassa yhdistyvät lapsuus, luonto ja kirjallisuus, niin käsite- kuin ilmiötasolla. Tuomalla nämä ilmiöt yhteen pyrin häivyttämään luonnon ja ihmisen sekä luonnon ja kulttuurin välisiä dikotomioita.
|
|---|