| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja kartoittaa minkälainen lukiokuraattorin tehtävä on
Helsingin lukioissa. Aineistona on käytetty lukiokuraattorien asiakasrekisteritilastoja ajalta 1.8.2014-31.7.2017. Tutkimuksessa pääosin tarkastellaan lukiokuraattorin tehtävää
professiotutkimuksen näkökulmasta, mutta tutkimus myös osallistuu kuraattorin
pätevyysvaatimuksista käytyyn keskusteluun. Tutkimuksen aikajänne on oppilas- ja
opiskelijahuoltolain (1287/2013) jälkeinen aika. Tutkimus on metodologisesti kuvaileva ja
kartoittava kvantitatiivinen tutkimus asiakasrekisteriaineistosta. Tutkimuksellinen
sivujuonne on myös dokumentaation tutkimus. Asiakasrekisteriaineistossa on 1290
asiakkuuden tiedot 1232 eri asiakkaasta. Asiakasrekisterissä on 18 eri työntekijän tilastot 12
eri koululta.
Tutkimuksen mukaan lukiokuraattorin tehtävä on koulun sosiaalista työtä, jossa pääpaino on
psykososiaalisessa asiakastyössä ja yhteisöllisessä työssä. Asiakasrekisterin perusteella
yksilötyötä tehtävässä on noin kaksi kolmasosaa ja yhteisöllistä työtä yksi kolmasosa.
Yhteisöllisen työn suuri osuus myös erottaa kuraattorin tehtävän muista kunnallisista
sosiaalityön tehtävistä. Tyypillisesti kuraattorilla on koulukohtaisesti noin 285 kirjattua
yksilötyön tapahtumaa vuosittain noin 45 asiakkaan kanssa. Tämän lisäksi koulukohtaisesti
kuraattori tekee keskimäärin yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä moniammatillisessa
yhteistyössä noin 38 kertaa ja opiskelijaryhmien kanssa 42 kertaa lukuvuodessa.
Kuraattorin asiakastyössä yleisin työskentelyn kohde on tunne-elämän eri haasteet, joihin
liittyy noin 40 % kaikista asiakkuuksista. Sosiaaliset suhteet ja perheeseen liittyvät syyt ovat
molemmat työskentelyn kohteina noin 15 % asiakkuuksissa ja käyttäytyminen noin 12 %.
Kuraattoriin useimmiten on yhteydessä ensimmäistä kertaa opiskelija itse 51 % ja koulun
muu työntekijä noin 40 % asiakkuuksista. Naisopiskelijat ovat useimmiten itse yhteydessä
kuraattoriin, kun taas miesopiskelijoiden asiakkuuksissa useimmiten ensimmäinen
yhteydenottaja on koulun työntekijä. Opiskelijat ovat useimmiten yhteydessä tunneelämään,
sosiaalisiin suhteisiin ja perheeseen liittyvien syiden vuoksi. Koulun muut
työntekijät ovat kuraattoriin yhteydessä useimmiten naisopiskelijoiden osalta tunne-elämään
ja käyttäytymiseen liittyvien syiden vuoksi ja miesopiskelijoiden kohdalla käyttäytymisen
ja koulunkäyntijärjestelyjen vuoksi.
Tarkasteluajanjaksona kuraattorien tekemä ryhmien kanssa tehty työ melkein
kolminkertaistui. Tämä on seurausta todennäköisesti työnantajan järjestämästä
koulutuksesta. Tutkimustulosten perusteella lukiokuraattorit tekevät vähän asiakastyötä
opiskelijoiden vanhempien kanssa ja yhteistyö lastensuojelun kanssa on harvinaista.
Kuraattorit ovat jatko-ohjanneet noin viidenneksen asiakkuuksista eteenpäin.
|
|---|