Asiakasväkivallan jälkikäsittely sosiaalialalla jälkikäsittelyn yleisyys ja sen yhteys työhyvinvointiin

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen asiakasväkivallan jälkikäsittelyä sosiaalialalla Suomessa. Aineistoni on kerätty verkkokyselyllä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian jäsenistöltä syksyllä 2016. Vastauksia kertyi 706, joista analyysiin sisällytettiin 704. Aineistoni...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Manninen, Salla
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56940
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen asiakasväkivallan jälkikäsittelyä sosiaalialalla Suomessa. Aineistoni on kerätty verkkokyselyllä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian jäsenistöltä syksyllä 2016. Vastauksia kertyi 706, joista analyysiin sisällytettiin 704. Aineistoni on sekä määrällinen että laadullinen, joten analyysi on tehty hyödyntäen molempien pääsuuntausten tutkimusmenetelmiä. Aineiston analyysissa on käytetty ristiintaulukointia ja keskiarvovertailua tilastollisine testeineen, logistista regressioanalyysia sekä laadullista sisällönanalyysia. Tutkielmassani kysyn, kuinka yleistä ja millaista asiakasväkivallan jälkikäsittely on. Tarkastelen myös jälkikäsittelyn mahdollisia yhteyksiä työhyvinvointiin. Lopuksi syvennän analyysia laadullisen aineiston avulla ja kartoitan sitä, millaista jälkikäsittelyä vastaajat toivoisivat. Laadullisessa sisällönanalyysissa hyödynnän Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat - mallia, joka pohjautuu Abraham Maslow’n tarvehierarkiaan. Tutkielmani tulosten mukaan asiakasväkivaltatilanteista noin 60 % käsitellään ja käsittelyn todennäköisyyttä ennustavat parhaiten väkivallan tapahtumistiheys työpaikalla, väkivaltatilanteen vakavuus ja tilanteen raportoiminen. Aineistoni mukaan yleisimmin väkivaltatilanteet käsitellään epävirallisesti kollegoiden kanssa keskustellen, mikä koetaan myös hyödylliseksi. Virallisempia jälkikäsittelytapoja käytetään harvemmin. Aineistosta käy ilmi, että virallisemmat jälkikäsittelytavat nostavat työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä. Stressiä sen sijaan laskee jälkikäsittelytavoista ainoastaan epävirallinen keskustelu kollegoiden kesken. Aineistossani noin kolmasosa jäi asiakasväkivaltatilanteen jälkeen kaipaamaan tukea ja heistä noin puolet kaipasi enemmän tukea esimieheltä. Laadullisen analyysin tulokset osoittavat, että esimiehen tulisi olla aktiivisempi väkivaltatilanteen jälkeen, jälkikäsittelyn tulisi olla systemaattisempaa ja toimintaohjeiden tulisi olla selkeät. Myös työyhteisöltä toivotaan myötätuntoisempaa ja ymmärtäväisempää suhtautumista väkivaltatilanteessa olleita kohtaan. Keskeinen sisällönanalyysissa jokaisessa teemassa nouseva tulos on se, että asiakasväkivalta on tiedostettava, siitä on puhuttava ja siihen on puututtava asianmukaisella vakavuudella.