description |
Johdanto. Uimari on uidessaan käytännössä lähes koko vartalollaan kosketuksissa veteen. Vesi on väliaine, joka vastustaa uimarin etenemistä ja josta voiman ja vastavoiman periaatteen mukaisesti uimaria eteenpäin vievien voimien tukipinnat tulisi löytää. Veden viskoelastinen luonne luo omat erityispiirteensä eteenpäin suuntautuvien ja vastustavien voimien välille. Tässä tutkimuksessa keskitytään vapaauinnin käsivedon muuttujiin, joiden avulla pyritään arvioimaan uimarin käsivedon eteenpäin vieviä voimia ja niiden yhteyttä uintinopeuteen. Tämän lisäksi tutkitaan anturiteknologiaan perustuvan tehomittarin reliabiliteettia ja arvioidaan validiteettia.
Menetelmät. Koehenkilöinä oli kansallisen ja kansainvälisen tason kilpauimareita (n = 17, 22,8 ±3,2 v, pituus 186,8 ±9,6 cm, paino 85,7 ±12,0 kg). Viidenkymmenen metrin vapaauinnin ennätys oli miehillä 24,2 ±1,0 s ja naisilla 26,6 ±0,9 s. Uintitestit tehtiin kahtena erillisenä päivänä: ensin oikean käden mittaus ja tästä kahden viikon kuluessa vasemman käden mittaus. Molempina mittauskertoina koehenkilö teki 15 minuutin alkuverryttelyn, jonka jälkeen 6 x 50 metriä vapaauintia päädystä ponnistamalla ja nousevalla vauhdilla. Neljäs ja viides suoritus olivat maksimaalisia uintisuorituksia sekä kuudes suoritus pelkillä käsivedoilla maksimaalisesti uiden. Ensimmäisten suoritusten välillä oli taukoa 3 ̶ 5 minuuttia ja maksimaalisten suoritusten välillä 20 minuuttia. Testit uitiin viidenkymmenen metrin radalla. M aksimaalisista uintisuorituksista mitattiin käsivedon voimaa, impulssia, impulssin suuntaa, frekvenssiä, vetopituutta, tehoa sekä kämmenen nopeutta Trainesense Oy:n kehittämän Smart Paddle -laitteen avulla. Tuloksista laskettiin ensin keskiarvot ja keskihajonnat. Korrelaatiota analysoitiin SPSS for Windows -ohjelman avulla (IBM SPSS Statistics 24). Laitteen reliabiliteettia tutkittiin sisäkorrelaation (Intraclass Correlation Coefficient: ICC) avulla kahden maksimaalisen uintisuorituksen välillä. Aineiston normaalijakautuneisuutta selvitettiin Kolmogorov-Smirnov-testin avulla.
Tulokset. Keskimääräinen käsivedon teho oli miehillä 150 W ja naisilla 101 W, vetopituus 1,08 m ja 1,02 m, frekvenssi 52 vetoa/min ja 48 vetoa/min, kämmenen nopeus vedon aikana 3,30 m/s ja 2,84 m/s, impulssi 59 Ns ja 51 Ns sekä voima 42 N ja 34 N. Käsivedon muuttujista yksikään ei ollut vahvasti yhteydessä uintiaikaan. Miesten ryhmässä vetopituus (r = -0,404, p = 0,096), impulssi (r = 0,362, p = 0,124), kehon pituus (r = -0,367, p = 0,120), käsien siipiväli (r = -0,314, p = 0,160) ja frekvenssi (r = -0,308, p = 0,165) olivat lähimpänä tilastollista merkitsevyyttä. Naisten ryhmässä pituus (r = -0,900, p = 0,019), siipiväli (r = -0,894, p = 0,020), käsivedon teho (r = -0,800, p = 0,052), impulssin osuus taaksepäin (r = 0,800, p = 0,052) ja impulssi (r = -0,700, p =0,094) olivat eniten yhteydessä uintiaikaan.
Sisäkorrelaation eli ICC:n 95 % luottamusväli vaihteli eri muuttujien suhteen välillä 0,622– 0,993. Sisäkorrelaation arvon ylittäessä 0,7 voidaan reliabiliteettia eli mittaustulosten toistettavuutta pitää hyvänä. Tämän tutkimuksen perusteella Smart Paddle -laitteen reliabiliteetti on todella hyvä. Validiteetin osalta ainakin kämmenen nopeuden, kiihtyvyyden ja liikeradan osalta laite antaa todennäköisesti tarkkaa tietoa. Voiman mittaamiseen saattaa vaikuttaa uimareiden toisistaan eriävät kämmenten pinta-alat.
Yhteenveto ja johtopäätökset. Käsivedon muuttujista yksikään ei ollut vahvasti yhteydessä uintiaikaan. Korrelaatiot uintisuoritusten ja yksittäisten käsivedon muuttujien välillä olivat suuntaa antavia sekä naisten ryhmän tulosten analyysiin vaikutti ryhmän otanta luotettavuutta heikentävästi. Laitteen reliabiliteetti vaikuttaisi olevan todella hyvä. Validiteetin osalta näyttää siltä, että lisätutkimuksia tarvitaan. Tämän tutkimuksen perusteella validiteettia on hankala arvioida, sillä vastaavanlaisia laitteita ei ole olemassa ja täten ei aikaisempaa tutkimustakaan. Vapaauinnin käsivetoon vaikuttavat hyvin monet eri tekijät ja lineaarisia yhteyksiä uintiajan ja yksittäisten käsivedon muuttujien välillä on vaikea löytää. Käytännön valmennustyössä laitteen avulla pystytään saamaan paljon tietoa uimarin käsivedosta helposti ja nopeasti.
|
fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Mero, Antti", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Rantanen, Antti", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2018-01-18T06:36:57Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2018-01-18T06:36:57Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2017", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56778", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Uimari on uidessaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes koko vartalollaan kosketuksissa veteen. Vesi on v\u00e4liaine, joka vastustaa uimarin etenemist\u00e4 ja josta voiman ja vastavoiman periaatteen mukaisesti uimaria eteenp\u00e4in vievien voimien tukipinnat tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Veden viskoelastinen luonne luo omat erityispiirteens\u00e4 eteenp\u00e4in suuntautuvien ja vastustavien voimien v\u00e4lille. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa keskityt\u00e4\u00e4n vapaauinnin k\u00e4sivedon muuttujiin, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n arvioimaan uimarin k\u00e4sivedon eteenp\u00e4in vievi\u00e4 voimia ja niiden yhteytt\u00e4 uintinopeuteen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tutkitaan anturiteknologiaan perustuvan tehomittarin reliabiliteettia ja arvioidaan validiteettia.\r\nMenetelm\u00e4t. Koehenkil\u00f6in\u00e4 oli kansallisen ja kansainv\u00e4lisen tason kilpauimareita (n = 17, 22,8 \u00b13,2 v, pituus 186,8 \u00b19,6 cm, paino 85,7 \u00b112,0 kg). Viidenkymmenen metrin vapaauinnin enn\u00e4tys oli miehill\u00e4 24,2 \u00b11,0 s ja naisilla 26,6 \u00b10,9 s. Uintitestit tehtiin kahtena erillisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: ensin oikean k\u00e4den mittaus ja t\u00e4st\u00e4 kahden viikon kuluessa vasemman k\u00e4den mittaus. Molempina mittauskertoina koehenkil\u00f6 teki 15 minuutin alkuverryttelyn, jonka j\u00e4lkeen 6 x 50 metri\u00e4 vapaauintia p\u00e4\u00e4dyst\u00e4 ponnistamalla ja nousevalla vauhdilla. Nelj\u00e4s ja viides suoritus olivat maksimaalisia uintisuorituksia sek\u00e4 kuudes suoritus pelkill\u00e4 k\u00e4sivedoilla maksimaalisesti uiden. Ensimm\u00e4isten suoritusten v\u00e4lill\u00e4 oli taukoa 3 \u0336 5 minuuttia ja maksimaalisten suoritusten v\u00e4lill\u00e4 20 minuuttia. Testit uitiin viidenkymmenen metrin radalla. M aksimaalisista uintisuorituksista mitattiin k\u00e4sivedon voimaa, impulssia, impulssin suuntaa, frekvenssi\u00e4, vetopituutta, tehoa sek\u00e4 k\u00e4mmenen nopeutta Trainesense Oy:n kehitt\u00e4m\u00e4n Smart Paddle -laitteen avulla. Tuloksista laskettiin ensin keskiarvot ja keskihajonnat. Korrelaatiota analysoitiin SPSS for Windows -ohjelman avulla (IBM SPSS Statistics 24). Laitteen reliabiliteettia tutkittiin sis\u00e4korrelaation (Intraclass Correlation Coefficient: ICC) avulla kahden maksimaalisen uintisuorituksen v\u00e4lill\u00e4. Aineiston normaalijakautuneisuutta selvitettiin Kolmogorov-Smirnov-testin avulla.\r\nTulokset. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen k\u00e4sivedon teho oli miehill\u00e4 150 W ja naisilla 101 W, vetopituus 1,08 m ja 1,02 m, frekvenssi 52 vetoa/min ja 48 vetoa/min, k\u00e4mmenen nopeus vedon aikana 3,30 m/s ja 2,84 m/s, impulssi 59 Ns ja 51 Ns sek\u00e4 voima 42 N ja 34 N. K\u00e4sivedon muuttujista yksik\u00e4\u00e4n ei ollut vahvasti yhteydess\u00e4 uintiaikaan. Miesten ryhm\u00e4ss\u00e4 vetopituus (r = -0,404, p = 0,096), impulssi (r = 0,362, p = 0,124), kehon pituus (r = -0,367, p = 0,120), k\u00e4sien siipiv\u00e4li (r = -0,314, p = 0,160) ja frekvenssi (r = -0,308, p = 0,165) olivat l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 tilastollista merkitsevyytt\u00e4. Naisten ryhm\u00e4ss\u00e4 pituus (r = -0,900, p = 0,019), siipiv\u00e4li (r = -0,894, p = 0,020), k\u00e4sivedon teho (r = -0,800, p = 0,052), impulssin osuus taaksep\u00e4in (r = 0,800, p = 0,052) ja impulssi (r = -0,700, p =0,094) olivat eniten yhteydess\u00e4 uintiaikaan.\r\nSis\u00e4korrelaation eli ICC:n 95 % luottamusv\u00e4li vaihteli eri muuttujien suhteen v\u00e4lill\u00e4 0,622\u2013 0,993. Sis\u00e4korrelaation arvon ylitt\u00e4ess\u00e4 0,7 voidaan reliabiliteettia eli mittaustulosten toistettavuutta pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella Smart Paddle -laitteen reliabiliteetti on todella hyv\u00e4. Validiteetin osalta ainakin k\u00e4mmenen nopeuden, kiihtyvyyden ja liikeradan osalta laite antaa todenn\u00e4k\u00f6isesti tarkkaa tietoa. Voiman mittaamiseen saattaa vaikuttaa uimareiden toisistaan eri\u00e4v\u00e4t k\u00e4mmenten pinta-alat.\r\nYhteenveto ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. K\u00e4sivedon muuttujista yksik\u00e4\u00e4n ei ollut vahvasti yhteydess\u00e4 uintiaikaan. Korrelaatiot uintisuoritusten ja yksitt\u00e4isten k\u00e4sivedon muuttujien v\u00e4lill\u00e4 olivat suuntaa antavia sek\u00e4 naisten ryhm\u00e4n tulosten analyysiin vaikutti ryhm\u00e4n otanta luotettavuutta heikent\u00e4v\u00e4sti. Laitteen reliabiliteetti vaikuttaisi olevan todella hyv\u00e4. Validiteetin osalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia tarvitaan. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella validiteettia on hankala arvioida, sill\u00e4 vastaavanlaisia laitteita ei ole olemassa ja t\u00e4ten ei aikaisempaa tutkimustakaan. Vapaauinnin k\u00e4sivetoon vaikuttavat hyvin monet eri tekij\u00e4t ja lineaarisia yhteyksi\u00e4 uintiajan ja yksitt\u00e4isten k\u00e4sivedon muuttujien v\u00e4lill\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valmennusty\u00f6ss\u00e4 laitteen avulla pystyt\u00e4\u00e4n saamaan paljon tietoa uimarin k\u00e4sivedosta helposti ja nopeasti.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Heikki Peltonen (heipelto) on 2018-01-18 06:36:56.378791. Form: Admin-lomake opinn\u00e4ytteiden julkaisuun (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/admin-lomake-opinnaytteet). JyX data: [jyx_publishing-allowed (fi) =True]", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2018-01-18T06:36:57Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201801181251.pdf: 723102 bytes, checksum: c3b6a0bb8a34e28ca7294c3aea0b6569 (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2018-01-18T06:36:57Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201801181251.pdf: 723102 bytes, checksum: c3b6a0bb8a34e28ca7294c3aea0b6569 (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)\r\n Previous issue date: 2017", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "37", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": "", "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "vapaauinti", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "anturiteknologia", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "biomekaniikka", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "korrelaatio", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "intraclass correlation coefficient", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "reliabiliteetti", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "K\u00e4sivedon muuttujien yhteys viidenkymmenen metrin vapaauinnin aikaan : uuden anturiteknologiaan perustuvan tehomittarin testaus", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201801181251", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Biomekaniikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2018-01-18T06:36:57Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|