| Yhteenveto: | Historiaa opiskellaan peruskoulussa viidenneltä luokalta alkaen. Opetussuunnitelman
perusteissa määritetään historian opiskelun tavoitteet ja sisällöt, joita opettajien
tulisi työssään noudattaa. Talvisota ilmiönä kuuluu kahdeksannen luokan historian sisältöihin
ja tutkimuksessa olen tutkinut historian opetusta talvisodan näkökulmasta. Tutkimuksen
tavoitteena on ollut selvittää, miten historian opettajat opettavat talvisota aiheen
oppilailleen ja millaisia asioita oppilaat ovat saamansa opetuksen perusteella oppineet.
Tutkimusaineistoni koostuu 91 oppilaan ja kahden opettajan tutkimuskysymyksiin
antamista vastauksista. Oppilaat kertoivat talvisodasta neljän talvisotaan liittyvän käsitteen
sekä avoimien kysymysten pohjalta. Opettajat ovat vastauksissa tuoneet esille opetus
tapoja, painotuksia, sisältöjä ja materiaaleja, joilla ovat talvisotaa oppilailleen opettaneet.
Tutkimukseni kuuluu laadulliseen tutkimukseen. Olen käyttänyt hermeneuttista
tutkimusmetodia analysoidessani oppilaiden vastauksia. Pyrkimyksenä on ollut selvittää,
millaisia merkityksiä ja merkitysrakenteita tutkittavat ovat talvisodan opettamiselle
ja oppimiselle antaneet.
Historian opetus on tutkimuskouluilla suuntautunut talvisodan keskeisten sisältöjen
ympärille, joita on opetettu käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä. Oppikirjan vaikutus
näkyy oppilaiden vastauksissa ja sillä on opetuksen ohella ollut talvisotakuvan
muotoutumisen kannalta keskeinen merkitys. Tutkimuskouluilla historiaa on opiskeltu
talvisodan osalta taitopainotteisesti vain osittain ja ilmiöön liittyviä lähteitä ja niiden analysointia oppilaat ovat päässeet harjoittelemaan vain vähän. Oppilaiden talvisodalle antamat merkitykset keskittyvät yksittäisten faktojen hallintaan ja asioiden laajempi ymmärtäminen on jäänyt puutteelliseksi. Opittuja asioita ei ole opittu liittämään laajempiin kokonaisuuksiin. Osalle oppilaista talvisota on jäänyt epämääräiseksi ajanjaksoksi toisen maailmansodan historiassa.
|
|---|