| Yhteenveto: | Venäjältä helmi-maaliskuun vaihteessa 1917 alkanut vallankumous levisi nopeasti Suomeen. Jyväskylässä
ensimmäiset tiedot tsaari Nikolai II kukistumisesta saatiin maaliskuun 16. päivänä paikkakunnalla ilmestyvästä
sanomalehti Sorretun Voimasta. Venäjän väliaikainen hallitus kumosi Suomea koskeneet ankarat määräykset, ja
työläisväestö alkoi eri puolilla Suomea vaatia itselleen parempia työoloja, kunnallislakiuudistusta sekä ”vanhan
vallan” aikaisten poliisien erottamista. Jyväskylässä työväestö seurasi Suomen yleistä kehitystä, jonka seurauksena
puhkesi lakkoja. Jyväskylän työväestö ja kaupunginvaltuusto neuvottelivat monista erimielisyyttä aiheuttaneista
kiistoista ja saivat aikaan molempia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja. Suomessa ja Jyväskylässä oli koko vuoden
1917 vaikea elintarviketilanne, jonka seurauksena monilla paikkakunnilla kärsittiin elintarvikepulasta.
Kaupunginvaltuusto oli perustanut Jyväskylään elintarvikelautakunnan, jonka tehtävänä oli elintarvikkeiden
hankkiminen kaupunkiin. Vallankumouksen luomassa tilanteessa Jyväskylään perustettiin työväen
järjestysmiehistö, jonka tehtävänä oli järjestyksen pitäminen yhdessä poliisien kanssa. Marraskuun suurlakon
aikana valta Jyväskylässä siirtyi työväen järjestyskaartin haltuun, joka huolehti järjestyksenpidosta. Lakon jälkeen
ryhmien neuvottelut eivät tuoneet tulosta ja Suomen yleinen tilanne kärjisty osapuolien välillä kohti yhteenottoa.
Tutkimuksessa käsitellään Jyväskylän työväestön ja porvariston toimintaa 1917 maaliskuusta vuoden 1918
tammikuussa alkaneen sisällissodan alkamiseen. Lähteinä käytetään Jyväskylässä ilmestyvien Sorretun Voiman ja
Keski-Suomen kirjoittelua vallankumousvuoden tapahtumista. Alkuperäislähteinä on käytetty Jyväskylän
työväenyhdistyksen, Jyväskylän sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön ja niiden alaosastojen asiakirjoja sekä
Jyväskylän kaupungin keskeisimpien viranomaisten ja lautakuntien asiakirjoja. Näiden alkuperäislähteiden tietojen
palasista on tutkimuksessa luotu kokonaiskuva vallankumousvuoden tapahtumista Jyväskylässä.
Jyväskylässä oli vallankumousvuoden aikana havaittavissa selkeää maltillisuutta molempien osapuolien
toiminnassa. Erimielisyyttä aiheuttavissa asioissa pyrittiin pääsemään neuvotteluratkaisuun ja tässä onnistuttiin
marraskuun alkuun saakka. Useissa Suomen kaupungeissa oli vuoden aikana levottomuuksia, mutta Jyväskylässä
työväestö pysyi rauhallisena heikosta elintarviketilanteesta ja muista ongelmista huolimatta. Kaupunginvaltuusto
myönsi elintarvikelautakunnalle määrärahoja elintarvikkeiden ostamista varten, ja tällä yritettiin helpottaa
kaupunkilaisten vaikeaa tilannetta. Marraskuun lakkoviikon aikana valta kaupungissa siirtyi työväen
järjestyskaarteille, mutta tästä huolimatta työläisväestö noudatti sosiaalidemokraattisen puolueen antamia
toimintaohjeita myös lakkoviikolla.
|
|---|