"You're not a man when you're hungry" nykymainosten kiinnostavia miesrepresentaatioita

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, miten miehiä ja maskuliinisuuksia representoidaan nykymainoksissa. Työssä tutkitaan, miten mainosten miesrepresentaatiot toistavat ja/tai rikkovat hegemonista maskuliinisuutta ja millaisia merkityksiä mieskuviin liitetty feminiinisyys saa aikaan. Työssä ta...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Mustonen, Tanja
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56349
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, miten miehiä ja maskuliinisuuksia representoidaan nykymainoksissa. Työssä tutkitaan, miten mainosten miesrepresentaatiot toistavat ja/tai rikkovat hegemonista maskuliinisuutta ja millaisia merkityksiä mieskuviin liitetty feminiinisyys saa aikaan. Työssä tarkastellaan lisäksi intersektionaalisuusteorian näkökulmasta erilaisia kompensaatiomekanismeja, joilla pyritään tasapainottamaan maskuliinisuuden hegemoniasta ja traditionaalisesta mieskuvasta poikkeamista. Analyysini materiaali koostuu kahdeksasta Suomessa 2010-luvulla esitetystä mainoksesta, ja mukana on kaksi mainoskuvaa ja kuusi mainosfilmiä. Tutkimuksessani mainoksia analysoidaan lähilukuun rinnastettavalla metodilla, jossa painottuvat kuvien tarkka ja yksityiskohtainen katsominen, visuaalinen lukutaito ja vastakarvaan lukeminen. Analysoitava materiaali on valittu harkinnanvaraisesti, eikä tutkielman tarkoituksena ole tuottaa laajasti yleistettävää tietoa. Tutkimus kumpuaa sukupuolentutkimuksen, feministisen mediatutkimuksen ja visuaalisen kulttuurintutkimuksen näkökulmista ja sitoutuu Judith Butlerin teoriaan sukupuolen performatiivisuudesta. Tutkimuksessa sukupuolta ei siis nähdä yksioikoisena biologisena faktana, vaan sen ajatellaan rakentuvan toistamalla erilaisia kulttuurisesti vakiintuneita eleitä ja piirteitä. Tutkielman teoriapohja tukeutuu pitkälti Arto Jokisen julkaisuihin kriittisen mies- ja maskuliinisuustutkimuksen saralta, ja tutkimuksessa käydään vuoropuhelua etenkin Leena-Maija Rossin (2003) ja Harri Sarpavaaran (2004) mainosten sukupuolikuvastoon pureutuneiden tutkimusten kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että miesten toiminta-alue mainoksissa ei ole enää yhtä tiukkarajainen kuin Rossin ja Sarpavaaran tutkimuksissa. Miehet toimivat muun muassa luontevasti feminiinisellä hoivan alueella ja näyttävät avoimesti helliä tunteita. Isyys on yksi keskeisimmistä alueista, joilla mies saa ilmentää feminiinisyyttä ilman sukupuolivitsin pelkoa. Nykymainoksissa on mahdollista hylätä myös heteronormatiivisuus ja esittää oletettuja ja ilmiselviäkin kuvia miespareista. Näin mainokset rikkovat yhtä hegemonisen maskuliinisuuden peruselementeistä, jonka mukaan mies on ehdottomasti heteroseksuaali. Nykymainonnassa on tilaa myös transsukupuolisuudelle sekä viettelevälle, korostetun seksualisoidulle ja halukkaiden katseiden kohteina toimivalle miesvartalolle. Toisaalta monet analysoimieni mainosten miesrepresentaatiot myös mukailevat ainakin osittain maskuliinisuuden hegemoniaa: esillä ovat urheilullisuus, aktiivisuus, fyysinen voima, heteronormatiivinen ydinperhekuvasto ja miesfeminiinisyyden pilkka. Myös hegemoniaa rikkovat ja mieskuvaa uudistavat representaatiot ovat toisaalta osittain tietyn kaavan mukaisia, sillä tutkimuksessani mieheyttä kuvataan ainoastaan länsimaisen valkoisten, terveiden, nuorekkaiden ja vakaasti toimeentulevien hahmojen näkökulmasta.