| Yhteenveto: | Tämän maisterintutkielman tarkoitus on tutkia yleisöpuhetta yrityskontekstissa. Tutkimuksen tavoite on kuvata ja
ymmärtää puhuja-alan ammattilaisten yleisöpuheeseen liittämiä arvoja ja merkityksiä tarkastelemalla suomalaisten
puhetapahtumien järjestäjien ja puhujien välittäjien näkemyksiä yritystoiminnan tavoitteista, yleisöpuheen
funktioista, puhujaihanteesta ja suomalaisesta puhujakulttuurista. Tutkimuksen pyrkimyksenä on tarkastella laajaa
ilmiötä ja muodostaa kokonaiskuva sekä tuottaa uutta ymmärrystä yleisöpuheen merkityksestä yrityskontekstissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu
teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui seitsemän puhetapahtumien järjestäjänä ja puhujien välittäjänä
työskentelevää alan ammattilaista. Haastateltavat edustavat kuutta alalla toimivaa organisaatiota, joissa heidän
työnkuvansa ovat melko samankaltaiset ja kaikki heistä työskentelevät läheisesti ammattipuhujien kanssa.
Aineiston analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä.
Tutkielman keskeisin havainto on, että yleisöpuheella nähdään olevan merkittävä vaikutus suomalaisten yritysten
menestyksen ja yrityskulttuurin kehityksen kannalta niin yksilön ja organisaation kuin yhteiskunnan näkökulmasta.
Yleisöpuhe liitetään vahvasti vaikuttamiseen, johtamiseen ja muutoksen aikaansaamiseen ja sillä nähdään olevan
inhimillisiä piirteitä sosiaalisen median ja teknologiavälitteisen viestinnän valtakaudella. Tutkimus osoittaa, että
omalla yritystoiminnallaan puhetapahtumien järjestäjät ja puhujien välittäjät pyrkivät tuomaan puhumista
suomalaisessa kulttuurissa enemmän esille, rikkomaan puhumiseen liittyviä negatiivisia käsityksiä ja vanhoja
uskomuksia, ja rohkaisemaan suomalaisia puhumaan rohkeammin ja avoimemmin. Tulosten mukaan
oppikirjamaiset ohjeistukset puheen rakentamiselle ja puheen esittämiselle tulisi haastaa, sillä hyvän puhujan
katsotaan olevan erityisesti aito, persoonallinen ja asiaansa intohimoisesti suhtautuva oman alansa asiantuntija.
Lisäksi painoarvoa annetaan tulosten mukaan enemmän puheen sisällölle ja merkityksellisyydelle, kuin puhujan
henkilökohtaisille taidoille ja ominaisuuksille. Suomalaisen puhujakulttuurin kehityksen nähdään olevan nousussa,
ja etenkin nuoren sukupolven puhumiseen liitettävien taitojen ja asenteiden nähdään mahdollisesti vaikuttavan
kehitykseen positiivisesti.
Tämä tutkielma tarjoaa uutta ymmärrystä ja näkemystä yleisöpuheesta ja siihen liittyvistä merkityksistä niin
yrityskontekstin kuin suomalaisen kulttuurin näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä
esimerkiksi yleisöpuheeseen keskittyvässä koulutuksessa ja antavat eväitä myös puhujakulttuurin kehittämiseen
liittyvään yritystoimintaan. Tutkielma herättää toivottavasti puhetta puheesta – tuosta inhimillisestä vallan
välineestä.
|
|---|