| Yhteenveto: | Tupakka on kautta historiansa herättänyt voimakkaita tunteita. Tupakoinnin merkitykset ovat vaihdelleet
pyhästä jumalten lahjasta äärimmäiseen paheksuntaan – jopa kuolemantuomioon. Viimeisen
viidenkymmenen vuoden aikana tupakka on alkanut kohdata paheksuntaa kiihtyvällä tahdilla; tupakointiin
liittyvät asenteet ja normit ovat alati tiukentuneet. Pyrin tutkielmassani selvittämään
kyseisen suuntauksen syitä: tutkimuksen tehtävänä on muodostaa kuva vallalla olevasta tupakkadiskurssista
ja sen perusteista erittelemällä tupakkatuotteiden varoitustekstejä diskurssianalyysin
avulla.
Tupakointiin kussakin ajassa liittyvät arvostukset, normisto, uskomukset, tieto ja valta määrittävät
pitkälti yleisen suhtautumisen tupakkaa kohtaan. Tarkastelenkin aihetta kyseisiin ajatuksiin perehtyneiden
klassikoiden silmin. Emilé Durkheimin ajatukset yhteisöelämän lainalaisuuksista sekä
Michel Foucault`n pohdinnat tiedon, vallan ja diskurssin suhteista ovat tutkielmani kivijalka.
Tupakkaan suhtautuminen on muuttunut viime vuosikymmeninä aiempaa ehdottomammaksi. Tästä
kertoo muun muassa käytön määrälliset ja laadulliset seikat sivuuttava totaalinen tupakkapuhe sekä eri (terveys-) järjestöjen asettama savuton Suomi 2040 –missio. Nykyistä tupakkapuhetta dominoi ideologinen näkökulma ja lääketieteellinen tieto: diskurssi on vaihtoehdoton, tupakka epäpyhä. Yksisilmäinen puheenparsi sulkee samalla silmät asioiden kompleksisuudelta, uhkana on lisääntyvä sosiaalinen epätasa-arvo.
|
|---|