Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa

Tämä tutkimus käsittelee vastaanottokeskusta kielenkäyttö- ja oppimisympäristönä. Aihetta tarkastellaan turvapaikanhakijoiden, suomen kielen opettajien ja kielimaiseman näkökulmista. Tutkimus sijoittuu kaksikieliselle alueelle, jossa ruotsin kieli on enemmistökielen asemassa. Keskeinen tutkimuskysym...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Miikkulainen, Sirkku
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55884
_version_ 1828193101208879104
author Miikkulainen, Sirkku
author2 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Miikkulainen, Sirkku Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Miikkulainen, Sirkku Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Miikkulainen, Sirkku
datasource_str_mv jyx
description Tämä tutkimus käsittelee vastaanottokeskusta kielenkäyttö- ja oppimisympäristönä. Aihetta tarkastellaan turvapaikanhakijoiden, suomen kielen opettajien ja kielimaiseman näkökulmista. Tutkimus sijoittuu kaksikieliselle alueelle, jossa ruotsin kieli on enemmistökielen asemassa. Keskeinen tutkimuskysymys on, miten eri kielet näkyvät turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskuksen arjessa. Lisäksi tarkastellaan, miten turvapaikanhakijat suhtautuvat suomen kielen opiskeluun ja miten vastaanottokeskuksen opettajat kokevat suomen kielen merkityksen ja oman roolinsa kaksikielisellä alueella. Tutkimus on osa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen Jag bor i Oravais -hanketta, jota rahoittaa Svenska kulturfonden. Tutkimuksen lähestymistapa on etnografinen, ja sen aineisto koostuu yhteensä seitsemästä haastattelusta, kenttäpäiväkirjamerkinnöistä ja tutkimusympäristöstä otetuista valokuvista. Analyysissä on yhdistelty sisällönanalyysiä ja kielimaisema-analyysiä. Laadullisen tutkimuksen keskiössä ovat monikielisyys, kieliasenteet ja -ideologiat sekä kieliympäristö. Tulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneet turvapaikanhakijat käyttävät kielellisiä resurssejaan arjessaan monipuolisesti. Läsnäolon paikat rajoittuvat pääosin vastaanottokeskukseen ja sen lähiympäristöön, joissa sijaitsevista teksteistä valtaosa on kaksi- tai monikielisiä. Lisäksi lähtömaassa oleviin sukulaisiin ja ystäviin pidetään yhteyttä sosiaalisen median kautta. Turvapaikanhakijoiden tulevaisuus Suomessa näyttäytyy epävarmana, minkä seurauksena suhtautuminen ja samalla sitoutuminen suomen kieleen vaihtelee; osa tutkimukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista haluaa opiskella mieluummin suomea, osa ruotsia. Se, kumpaa kieltä turvapaikanhakijat haluavat opiskella, riippuu siitä, kumpaan kieleen he ovat turvapaikkaprosessin aikana enemmän kiinnittyneet. Yhteistä tutkimukseen osallistuneille turvapaikanhakijoille on halu opiskella yhtä kieltä kerrallaan. Valtaosa heistä arvioi oman suomen kielen taitonsa hyvin heikoksi ja toivoo, että kielen opetusta järjestettäisiin enemmän. Koska suomea ei pääosin ruotsinkielisessä elinympäristössä juuri kuule, muodollisen opetuksen merkitys ja opettajan rooli suomenkielisenä kontaktina korostuvat. Jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus kuulla suomen kieltä mahdollisimman monipuolisesti, opettajat pyrkivät hyödyntämään opetuksessaan muun muassa monimediaista pedagogiikkaa. Samalla kun turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on moninkertaistunut, turvapaikanhakijoille suunnattu kielikoulutus kaipaa tuekseen tutkimustietoa. Tutkimustulokset johdattavat kiinnittämään huomiota muodollisen kielenopetuksen merkitykseen, tulevaisuuden minäkuvan ja integrointikielen suhteeseen sekä turvapaikanhakijoiden kielirepertuaarin monipuoliseen hyödyntämiseen. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaikkien kielellisten resurssien käyttöönotto kielenopetuksessa parantaa oppimistuloksia ja syventää opiskelijoiden keskinäisiä sekä opiskelijoiden ja opettajien välisiä suhteita. Tämän tutkimuksen valossa myös turvapaikanhakijan näkemys heidän omasta kielellisestä osaamisestaan saisi tukea, jos kielenopetusta ei rajattaisi vain yhden kielen – suomen tai ruotsin – ympärille. Det finska språkets ställning i flerspråkliga förläggningar. Denna studie handlar om att undersöka hur en flyktingförläggning fungerar som språk- och lärmiljö. Ämnet betraktas ur asylsökandens synvinkel, samt ur synvinkeln hos lärare i finska, sett till språklandskapet. Studien är placerad inom ett tvåspråkigt område där svenska är ett majoritetsspråk. Den centrala forskningsfrågan är hur de olika språken ter sig i förläggningens och asylsökarnas vardag. Dessutom ska studien undersöka hur asylsökarna förhåller sig till finsk-undervisningen, samt hur lärarna på flyktingförläggningen upplever finska språkets betydelse och sin egen roll i ett tvåspråkigt område. Studien är en del av ”Jag bor i Oravais”- projektet som genomförs av SOLKI och finansieras av Svenska Kulturfonden. Studien görs ur ett etnografisk tillvägagångssätt, och materialet i studien består av sju intervjuer, fältstudierapporter och fotografier från forskningsmiljön. I analysen kombineras innehållsanalys och språklandskapsanalys. Knutpunkten i den kvantitativa studien är flerspråkighet, språkattityder-och ideologier samt språkmiljö. Resultaten visar att de deltagande asylsökarna i sin vardag använder sina språkresurser under på ett mångsidigt sätt. Asylsökarnas språkstudier sker till merparten i flyktingförläggningen eller dess närhet, där majoriteten av texterna är två- eller flerspråkiga. Dessutom håller asylsökarna kontakt med familj och släktningar i hemlandet via sociala medier. Asylsökarnas framtid i Finland är ofta osäker, vilket leder till att attityden samt motivationen för att engagera sig i det finska språket varierar; en del av deltagarna i studien vill hellre lära sig finska, andra svenska. Det som avgör vilket språk asylsökarna vill studera är vilket språk som de fäst sig vid mest under asylprocessen. Gemensamt för deltagarna i studien är viljan att lära sig ett språk i taget. Majoriteten av deltagarna bedömer dessutom sina kunskaper inom finska språket som väldigt svaga, och önskar att det arrangerades mer språkundervisning. Eftersom det deltagarna inte hör särskilt mycket finska i sin livsmiljö, blir den formella undervisningens, samt lärarnas roll som en finskspråkig kontakt större. För att eleverna ska ha möjligheten att höra finska på ett så mångsidigt sätt som möjligt, strävar lärarna efter att använda till exempel multimedia som ett pedagogiskt verktyg. Samtidigt som mängden asylsökande i Finland har flerdubblats, saknas det undersökningar i språkundervisning riktad för asylsökande. Denna studie uppmärksammar betydelsen av formell undervisning, en framtida självbild i relation till språket som studeras, samt hur språkrepertoaren hos asylsökande ska kunna nyttjas på ett mångsidigt sätt. Användandet av alla sina språkkunskaper i språkundervisning förbättrar bevisat lärresultaten, samt fördjupar förhållandena eleverna sinsemellan och mellan elever och lärare. Denna studie visar även att asylsökarnas egna uppfattning av sina språkkunskaper skulle stöttas av att inte begränsa språkundervisningen till endast ett språk - finska eller svenska.
first_indexed 2023-03-22T09:57:21Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Suni, Minna", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "P\u00f6yh\u00f6nen, Sari", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Miikkulainen, Sirkku", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2017-11-14T21:32:01Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2017-11-14T21:32:01Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2017", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:1738563", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55884", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "T\u00e4m\u00e4 tutkimus k\u00e4sittelee vastaanottokeskusta kielenk\u00e4ytt\u00f6- ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Aihetta tarkastellaan turvapaikanhakijoiden, suomen kielen opettajien ja kielimaiseman n\u00e4k\u00f6kulmista. Tutkimus sijoittuu kaksikieliselle alueelle, jossa ruotsin kieli on enemmist\u00f6kielen asemassa. Keskeinen tutkimuskysymys on, miten eri kielet n\u00e4kyv\u00e4t turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskuksen arjessa. Lis\u00e4ksi tarkastellaan, miten turvapaikanhakijat suhtautuvat suomen kielen opiskeluun ja miten vastaanottokeskuksen opettajat kokevat suomen kielen merkityksen ja oman roolinsa kaksikielisell\u00e4 alueella. Tutkimus on osa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen Jag bor i Oravais -hanketta, jota rahoittaa Svenska kulturfonden.\r\nTutkimuksen l\u00e4hestymistapa on etnografinen, ja sen aineisto koostuu yhteens\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 haastattelusta, kentt\u00e4p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ist\u00e4 ja tutkimusymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 otetuista valokuvista. Analyysiss\u00e4 on yhdistelty sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4 ja kielimaisema-analyysi\u00e4. Laadullisen tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 ovat monikielisyys, kieliasenteet ja -ideologiat sek\u00e4 kieliymp\u00e4rist\u00f6.\r\nTulokset osoittavat, ett\u00e4 tutkimukseen osallistuneet turvapaikanhakijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kielellisi\u00e4 resurssejaan arjessaan monipuolisesti. L\u00e4sn\u00e4olon paikat rajoittuvat p\u00e4\u00e4osin vastaanottokeskukseen ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, joissa sijaitsevista teksteist\u00e4 valtaosa on kaksi- tai monikielisi\u00e4. Lis\u00e4ksi l\u00e4ht\u00f6maassa oleviin sukulaisiin ja yst\u00e4viin pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 sosiaalisen median kautta. Turvapaikanhakijoiden tulevaisuus Suomessa n\u00e4ytt\u00e4ytyy ep\u00e4varmana, mink\u00e4 seurauksena suhtautuminen ja samalla sitoutuminen suomen kieleen vaihtelee; osa tutkimukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista haluaa opiskella mieluummin suomea, osa ruotsia. Se, kumpaa kielt\u00e4 turvapaikanhakijat haluavat opiskella, riippuu siit\u00e4, kumpaan kieleen he ovat turvapaikkaprosessin aikana enemm\u00e4n kiinnittyneet. Yhteist\u00e4 tutkimukseen osallistuneille turvapaikanhakijoille on halu opiskella yht\u00e4 kielt\u00e4 kerrallaan. Valtaosa heist\u00e4 arvioi oman suomen kielen taitonsa hyvin heikoksi ja toivoo, ett\u00e4 kielen opetusta j\u00e4rjestett\u00e4isiin enemm\u00e4n. Koska suomea ei p\u00e4\u00e4osin ruotsinkielisess\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 juuri kuule, muodollisen opetuksen merkitys ja opettajan rooli suomenkielisen\u00e4 kontaktina korostuvat. Jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus kuulla suomen kielt\u00e4 mahdollisimman monipuolisesti, opettajat pyrkiv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n opetuksessaan muun muassa monimediaista pedagogiikkaa. \r\nSamalla kun turvapaikanhakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa on moninkertaistunut, turvapaikanhakijoille suunnattu kielikoulutus kaipaa tuekseen tutkimustietoa. Tutkimustulokset johdattavat kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota muodollisen kielenopetuksen merkitykseen, tulevaisuuden min\u00e4kuvan ja integrointikielen suhteeseen sek\u00e4 turvapaikanhakijoiden kielirepertuaarin monipuoliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 kaikkien kielellisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto kielenopetuksessa parantaa oppimistuloksia ja syvent\u00e4\u00e4 opiskelijoiden keskin\u00e4isi\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoiden ja opettajien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen valossa my\u00f6s turvapaikanhakijan n\u00e4kemys heid\u00e4n omasta kielellisest\u00e4 osaamisestaan saisi tukea, jos kielenopetusta ei rajattaisi vain yhden kielen \u2013 suomen tai ruotsin \u2013 ymp\u00e4rille.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Det finska spr\u00e5kets st\u00e4llning i flerspr\u00e5kliga f\u00f6rl\u00e4ggningar. \r\n\r\nDenna studie handlar om att unders\u00f6ka hur en flyktingf\u00f6rl\u00e4ggning fungerar som spr\u00e5k- och l\u00e4rmilj\u00f6. \u00c4mnet betraktas ur asyls\u00f6kandens synvinkel, samt ur synvinkeln hos l\u00e4rare i finska, sett till spr\u00e5klandskapet. Studien \u00e4r placerad inom ett tv\u00e5spr\u00e5kigt omr\u00e5de d\u00e4r svenska \u00e4r ett majoritetsspr\u00e5k. Den centrala forskningsfr\u00e5gan \u00e4r hur de olika spr\u00e5ken ter sig i f\u00f6rl\u00e4ggningens och asyls\u00f6karnas vardag. Dessutom ska studien unders\u00f6ka hur asyls\u00f6karna f\u00f6rh\u00e5ller sig till finsk-undervisningen, samt hur l\u00e4rarna p\u00e5 flyktingf\u00f6rl\u00e4ggningen upplever finska spr\u00e5kets betydelse och sin egen roll i ett tv\u00e5spr\u00e5kigt omr\u00e5de. Studien \u00e4r en del av \u201dJag bor i Oravais\u201d- projektet som genomf\u00f6rs av SOLKI och finansieras av Svenska Kulturfonden. \r\nStudien g\u00f6rs ur ett etnografisk tillv\u00e4gag\u00e5ngss\u00e4tt, och materialet i studien best\u00e5r av sju intervjuer, f\u00e4ltstudierapporter och fotografier fr\u00e5n forskningsmilj\u00f6n. I analysen kombineras inneh\u00e5llsanalys och spr\u00e5klandskapsanalys. Knutpunkten i den kvantitativa studien \u00e4r flerspr\u00e5kighet, spr\u00e5kattityder-och ideologier samt spr\u00e5kmilj\u00f6. \r\nResultaten visar att de deltagande asyls\u00f6karna i sin vardag anv\u00e4nder sina spr\u00e5kresurser under p\u00e5 ett m\u00e5ngsidigt s\u00e4tt. Asyls\u00f6karnas spr\u00e5kstudier sker till merparten i flyktingf\u00f6rl\u00e4ggningen eller dess n\u00e4rhet, d\u00e4r majoriteten av texterna \u00e4r tv\u00e5- eller flerspr\u00e5kiga. Dessutom h\u00e5ller asyls\u00f6karna kontakt med familj och sl\u00e4ktningar i hemlandet via sociala medier. Asyls\u00f6karnas framtid i Finland \u00e4r ofta os\u00e4ker, vilket leder till att attityden samt motivationen f\u00f6r att engagera sig i det finska spr\u00e5ket varierar; en del av deltagarna i studien vill hellre l\u00e4ra sig finska, andra svenska. Det som avg\u00f6r vilket spr\u00e5k asyls\u00f6karna vill studera \u00e4r vilket spr\u00e5k som de f\u00e4st sig vid mest under asylprocessen. \r\nGemensamt f\u00f6r deltagarna i studien \u00e4r viljan att l\u00e4ra sig ett spr\u00e5k i taget. Majoriteten av deltagarna bed\u00f6mer dessutom sina kunskaper inom finska spr\u00e5ket som v\u00e4ldigt svaga, och \u00f6nskar att det arrangerades mer spr\u00e5kundervisning. Eftersom det deltagarna inte h\u00f6r s\u00e4rskilt mycket finska i sin livsmilj\u00f6, blir den formella undervisningens, samt l\u00e4rarnas roll som en finskspr\u00e5kig kontakt st\u00f6rre. F\u00f6r att eleverna ska ha m\u00f6jligheten att h\u00f6ra finska p\u00e5 ett s\u00e5 m\u00e5ngsidigt s\u00e4tt som m\u00f6jligt, str\u00e4var l\u00e4rarna efter att anv\u00e4nda till exempel multimedia som ett pedagogiskt verktyg. Samtidigt som m\u00e4ngden asyls\u00f6kande i Finland har flerdubblats, saknas det unders\u00f6kningar i spr\u00e5kundervisning riktad f\u00f6r asyls\u00f6kande. \r\nDenna studie uppm\u00e4rksammar betydelsen av formell undervisning, en framtida sj\u00e4lvbild i relation till spr\u00e5ket som studeras, samt hur spr\u00e5krepertoaren hos asyls\u00f6kande ska kunna nyttjas p\u00e5 ett m\u00e5ngsidigt s\u00e4tt. Anv\u00e4ndandet av alla sina spr\u00e5kkunskaper i spr\u00e5kundervisning f\u00f6rb\u00e4ttrar bevisat l\u00e4rresultaten, samt f\u00f6rdjupar f\u00f6rh\u00e5llandena eleverna sinsemellan och mellan elever och l\u00e4rare. Denna studie visar \u00e4ven att asyls\u00f6karnas egna uppfattning av sina spr\u00e5kkunskaper skulle st\u00f6ttas av att inte begr\u00e4nsa spr\u00e5kundervisningen till endast ett spr\u00e5k - finska eller svenska.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Sirkku Miikkulainen (situmiik) on 2017-11-14 21:31:59.490125. Form: Pro gradu -lomake (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/pro-gradu-lomake). JyX data: [jyx_publishing-allowed (fi) =True]", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2017-11-14T21:32:00Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201711144253.pdf: 2329826 bytes, checksum: f85972dd90bda0da0090affd777eac16 (MD5)\r\nlicense.html: 4827 bytes, checksum: d30857fcd9e98158f4261552cc670a36 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2017-11-14T21:32:01Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201711144253.pdf: 2329826 bytes, checksum: f85972dd90bda0da0090affd777eac16 (MD5)\r\nlicense.html: 4827 bytes, checksum: d30857fcd9e98158f4261552cc670a36 (MD5)\r\n Previous issue date: 2017", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "1 verkkoaineisto (103 sivua)", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kieli-ideologiat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kieliymp\u00e4rist\u00f6", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Suomen kielen asema monikielisess\u00e4 vastaanottokeskuksessa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201711144253", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities and Social Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Kieli- ja viestint\u00e4tieteiden laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Language and Communication Studies", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Suomen kieli", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Finnish", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.method", "value": "Etnografinen tutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "method", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2017-11-14T21:32:01Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.collaborator", "value": "public", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "collaborator", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "1000", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.initiative", "value": "university", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "initiative", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "309", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "vastaanottokeskukset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "monikielisyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kielen oppiminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "turvapaikanhakijat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "asenteet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kielivalinnat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kielellinen identiteetti", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "suomen kieli", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ruotsin kieli", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "opetus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_55884
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:01:06Z
main_date 2017-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2017
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/f6151733-2b7f-4f7d-bfbe-044b983793ef\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201711144253.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2017
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Miikkulainen, Sirkku Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa kieli-ideologiat kieliympäristö Suomen kieli Finnish Etnografinen tutkimus 309 vastaanottokeskukset monikielisyys kielen oppiminen turvapaikanhakijat asenteet kielivalinnat kielellinen identiteetti suomen kieli ruotsin kieli opetus
title Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa
title_full Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa
title_fullStr Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa
title_full_unstemmed Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa
title_short Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa
title_sort suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa
title_txtP Suomen kielen asema monikielisessä vastaanottokeskuksessa
topic kieli-ideologiat kieliympäristö Suomen kieli Finnish Etnografinen tutkimus 309 vastaanottokeskukset monikielisyys kielen oppiminen turvapaikanhakijat asenteet kielivalinnat kielellinen identiteetti suomen kieli ruotsin kieli opetus
topic_facet 309 Etnografinen tutkimus Finnish Suomen kieli asenteet kielellinen identiteetti kielen oppiminen kieli-ideologiat kielivalinnat kieliympäristö monikielisyys opetus ruotsin kieli suomen kieli turvapaikanhakijat vastaanottokeskukset
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55884 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201711144253
work_keys_str_mv AT miikkulainensirkku suomenkielenasemamonikielisessävastaanottokeskuksessa