Hoitomuotojen merkitykset diskurssianalyyttinen tutkimus pienten lasten hoitomuotoja koskevasta ratkaisupuheesta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, millaista puhetta tuotetaan pienten lasten hoitomuotoja koskevista ratkaisuista. Pienten lasten hoitomuotoja koskevista ratkaisuista keskustellaan paljon verkossa, joten tutkimuksessa haluttiin löytää vastauksia, siihen millaisena puhe rakentuu internetin kesku...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nurminen, Elina
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55856
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, millaista puhetta tuotetaan pienten lasten hoitomuotoja koskevista ratkaisuista. Pienten lasten hoitomuotoja koskevista ratkaisuista keskustellaan paljon verkossa, joten tutkimuksessa haluttiin löytää vastauksia, siihen millaisena puhe rakentuu internetin keskustelupalstalla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssitutkimuksen oletuksiin todellisuudesta sekä näiden perusteella syntyvien merkitysten rakentumiseen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielenkäytön kautta. Tutkimus toteutettiin diskurssianalyysina, jossa selvitettiin, millaista puhetta tuotetaan pienten lasten hoitomuotoja koskeviin ratkaisuihin keskustelupalstalla. Tutkimusaineisto koostui vuosien 2013-2015 välisenä aikana käydyistä keskusteluista Suomi24.fi -keskustelupalstalta. Tutkimuksen toteuttamisessa diskursiiviseksi analyysivälineeksi muotoutui diskurssin käsite, jolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan pienten lasten hoitomuotoja koskevaa ratkaisupuhetta. Diskurssianalyysillä löytyneet diskurssit tuotettiin lapsen etuna, äitiyden ihanteena, taloudellisena tilanteena sekä vanhemman etuna. Pienten lasten hoitomuotoja koskevat ratkaisut rakennettiin keskustelupalstalla lapsilähtöiseksi näkökulmaksi, jolloin lapsen tarve nähtiin ensisijaisena. Toisaalta osassa puheessa lapsi jäi taustalle aikuisen oman hyvinvoinnin ensisijaistamisen tai perheen taloudellisen tilanteen pakottamana.