| Summary: | Maisterintutkielmassani tarkastelen suomi toisena kielenä opetusta sitä urallaan ensi kertaa toteuttaneiden opettajien näkökulmasta. Opetus tapahtui ammattiopistossa kotoutumista tukevassa sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksia lisäävässä koulutuksessa, joka oli suunnattu läheisessä vastaanottokeskuksessa asuneille aikuisille turvapaikanhakijoille. Kielenopetus järjestettiin pääasiassa integroituna ammatillisiin opintoihin ja sitä toteuttivat niin S2-opettaja kuin ammatinopettajatkin. Tutkimuksen tavoitteet ovat kuvata toiminnallista kielenopetusta ammatillisessa kontekstissa sekä tarkastella opettajien kielentämiä kokemuksia omassa ammatillisessa identiteetissään narratiivisten opettajuuksien kautta. Tutkimus on laadullinen ja lähestymistavaltaan etnografinen. Tutkimukseen osallistui kotoutumista tukevassa koulutuksessa toimineita ammatillisia opettajia sekä suomea toisena kielenä opettanut äidinkielen lehtori. He integroivat ammattialojen perusteita sekä kieltä niin, että kielen opetus tapahtui toiminnallisesti ja tiiviisti käyttöyhteydessään. Ammatinopettajat ja S2-opettaja työskentelivät osin samanaikaisopettajina. Aineisto koostuu etnografisesta kenttäpäiväkirjasta sekä opettajien haastatteluista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla sekä narratiivisella analyysilla. Kielenopetuksessa korostuivat toiminnalliset oppimisympäristöt, monikulttuurisuus sekä oppijakeskeinen opetuskulttuuri. Opetus muotoutui oppijoiden tarpeisiin vastaavaksi eikä se muistuttanut juurikaan perinteistä institutionaalista luokkahuonevuorovaikutusta. Toiminnallinen kielenopetus koettiin opettajien näkökulmasta mielekkääksi, joskin myös haastavaksi. Opetuksessa löytyi myös oppijan toimijuutta vahvistavia työskentelytapoja. Kokemukset S2-opettajan ja ammatinopettajan samanaikaisopetuksesta olivat rohkaisevia. Opettajien narratiiveissa rakentuivat mm. kielitietoinen sekä kulttuurisensitiivinen opettajuus. S2-opetusta tekee yhtä useampi opettaja työssään ilman koulutusta tai aiempaa kokemusta. Opettaja voi joutua luovimaan työssään ilman taustatietoja oppijastaan. Tällaisissa tilanteissa voi hyödyntää muun muassa kielitietoista ja kulttuurisensitiivistä lähestymistapaa opetuksessaan.
|
|---|