| Yhteenveto: | Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Tutkimuksessani kiinnostukseni kohdistui
vanhusten käsityksiin ja kokemuksiin osallisuudestaan vanhustenhuollon asiakkaina.
Tutkimusaineisto on tehty haastattelemalla vanhusasiakkaita, joiden kanssa oli tehty
vanhuspalvelusopimus. Haastateltavia oli kaikenkaikkiaan kuusi, mutta käytännössä viisi,
koska pariskunnasta mies jätti vastaamisen vaimolleen. Tutkimuksessani korostui myös
haastateltavien asuinympäristönä maaseutu, josta tällä hetkellä palvelut vähenevät ja
nuoriso muuttaa kasvukeskuksiin.
Olen analysoinut haastatteluaineiston laadullisen tutkimuksen menetelmin. Esille tulleet
osallisuuden ja osallistumisen tasot olen sisällöllisesti käsitellyt Minna Laitilan (2010)
väitöskirjan tasoja käsittelevästä taulukosta, josta sain selville myös alkuperäiset lähteet
käsitteilleni. Haastattelut on tehty ja äänitetty joulukuu 2015 ja toukokuun 2016 välisenä
aikana. Tutkimusotteeni oli fenomenografinen, jossa käsitteet nousivat haastateltavien
omista kokemuksista ja käyttämistään sanoista. Tarkastelin tutkimukseni aineistoa
kriittisen gerontologian näkökulmasta, jolloin asiakastyöstä ilmeni vanhuksien sosiaalinen
todellisuus kokonaisvaltaisemmin.
Tutkimuksessa tuli esille viisi alakategoriaa: yhteistyö, ei osallisuuta, osa toimijuus,
kumppanuus ja vaatiminen. Näistä muodostin fenomenografisen menetelmän avulla kaksi
yläkategoriaa: osallistumattomuus ja osallistuminen. Tutkimukseni loppupäätelmänä oli,
että nykyisessä kliinisessä vanhustenhuollon asiakastyössä pitäisi ottaa huomioon
enemmän vanhuksen sosialiset tarpeet eikä vain perustarpeet.
|
|---|