Punching, kickin', drinkin' and talkin' shit the four essentials of being a superheroine

Tämän tutkielman aiheena oli tarkastella naishahmojen representaatioita sarjakuvajätti Marvelin televisiosarjassa Jessica Jones. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka naishahmot esitetään dialogin, ulkonäön ja käyttäytymisen keinoin, sekä hahmojen fyysisten ja juonellisten kontekstien kautta. Tarkastelun...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rautiainen, Iida
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55357
Description
Summary:Tämän tutkielman aiheena oli tarkastella naishahmojen representaatioita sarjakuvajätti Marvelin televisiosarjassa Jessica Jones. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka naishahmot esitetään dialogin, ulkonäön ja käyttäytymisen keinoin, sekä hahmojen fyysisten ja juonellisten kontekstien kautta. Tarkastelun kohteena olivat sarjan neljä keskeisintä naishahmoa, ja aineistona käytettiin sarjan ensimmäistä kautta, johon kuului yhteensä 13 jaksoa. Tutkimus perustui pääasiassa laadulliseen analyysiin, jota varten sovellettiin aiempaa naisrepresentaatioiden tutkimusta sekä Pearsonin (2007) hahmonrakennusmallia, joka sisälsi kuusi keskeistä hahmonrakennuksen osa-aluetta. Jokaista hahmoa analysoitiin kuuden kategorian osalta, joita olivat: 1) hahmohistoria, 2) ulkonäkö ja visuaalinen konteksti, 3) psykologiset piirteet, tavat ja suhteet muiden hahmojen kanssa, 4) kielenkäyttö, 5) ympäristö, sekä 6) roolit juonen kannalta ja hahmonkehitys. Tavoitteena oli tarkastella kutakin hahmoa monipuolisesti ja syväluotaavasti. Analyysin aikana erityistä huomiota kiinnitettiin niihin representaation osa-alueisiin, jotka aiempi tutkimus on osoittanut usein ongelmallisiksi naishahmojen kuvaamisen kannalta. Tutkimus paljasti, että naishahmot esitettiin suurimmalta osin varsin erilaisina ja moniulotteisina hahmoina, jotka tekivät aktiivisia ja juonen kannalta merkittäviä päätöksiä toimintansa suhteen. Naishahmoja ei juuri seksualisoitu ulkonäön tai visuaalisen kontekstin kautta, mutta joidenkin hahmojen viehättävyyden merkitystä korostettiin dialogin kautta. Osa hahmoista myös esitettiin supersankarigenrelle tyypillisissä rooleissa pelastamista vaativina uhreina, mutta yhtäkään hahmoa ei esitetty niin yksipuolisessa valossa kuin aiempi tutkimus olisi antanut odottaa. Sarjan päähenkilö Jessica Jones osoittautui perinteisiä naissankarinormeja monin tavoin rikkovaksi kompleksiseksi hahmoksi, joka toimi usein miespuolisille sankareille perinteisesti varatuissa pääsankarin ja suojelijan rooleissa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset viittaavat naisrepresentaatioiden kehittymiseen monipuolisempaan suuntaan supersankarigenren osalta.