| Summary: | Tämän tutkimuksen tehtävänä on tutkia hedonistisen eskapismin ja kulttuurituotteiden kuluttamisen välistä suhdetta. Tutkimus alkaa hedonistisen eskapismin käsitteen määrittelyllä, jonka jälkeen teoreettista viitekehystä laajennetaan erilaisilla kulttuuritutkimuksen, yhteiskuntatieteen ja mediatutkimuksen teorioilla. Tarkoituksena on tarkastella hedonistista eskapismia osana kulttuuriteollisuuden muutosta sekä rakentaa tarkastelun myötä käsitys postmodernista kulttuurituotteiden kuluttajasta. Tutkimus on teoreettinen työ ja se lähestyy tutkimuskohdettaan osin Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian, mutta myös muiden nykyteoreetikkojen näkökulmien kautta. Tarkastelen hedonistista eskapismia ja kulttuurituotteiden välistä suhdetta muun muassa Theodor W. Adornon kulttuuriteollisuus -kritiikin, Walter Benjaminin optimistisen kulttuuriteollisuutta koskevan käsityksen, sekä Guy Debordin spektaakkelin käsitteiden myötä.
Aikalaisanalyysin tavoin etenevä tutkimus osoittaa, että muuttunut kulttuuriteollisuus, sekä muuttunut kulttuuriteollisuuden tuotteiden kuluttaja, postmoderni subjekti ei kuluta enää kulttuurituotteita samalla tavalla kuin sen edeltäjät tekivät. Tutkimukseni osoittaa, että hedonistisen eskapismin käsitteen kautta voidaan tutkia ja analysoida aiempaa laajemmin erilaisten kulttuurituotteiden merkitystä niin yksilölle kuin yhteisöllekin. Tutkimukseni osoittaa myös, että muutoksessa oleva kulttuuriteollisuus kuluttajineen ja taiteilijoineen kaipaa hedonistisen eskapismin kaltaista käsitettä kulutusympäristöjen tutkimiseksi sekä ymmärtämiseksi.
|
|---|