| Summary: | Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita ja motivaatioita kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla on ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan ja onko luokka-asteiden oppilaiden välillä eroja. Ruotsin kielen opetus on uuden opetussuunnitelman (2014) mukaisesti aloitettu syksynä 2016, ja tarkoituksena on tutkia, onko opetuksen aikaistamisella vaikutusta oppilaiden asenteisiin ja motivaatioon.
Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa koulussa kyselylomakkeilla. Kyselylomake koostui yhteensä kahdestakymmenestäkahdesta asenteisiin ja motivaatioon liittyvästä kysymyksestä, joista viimeinen oli avoin kysymys. Tutkimukseen osallistui yksi luokkaryhmä kummaltakin luokka-asteelta. Oppilaat täyttivät kyselylomakkeen anonyymisti.
Tutkimusaineisto on analysoitu kvantitatiivisesti laskemalla vastausten esiintymiskerrat ja vertaamalla luokka-asteilla esiintyneitä vastauksia toisiinsa. Painotus analyysissa on pidetty suljetuissa vastauksissa, mutta avoimet vastaukset tukevat suljettuja vastauksia.
Tutkimustulos osoittaa, että tutkittavista ryhmistä kuudesluokkalaiset asennoituvat ja motivoituvat ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan positiivisemmin kuin seitsemäsluokkalaiset. Kuitenkin ruotsalaisia ja Ruotsia kohtaan asenteet ovat vastausten perusteella kummallakin luokka-asteella positiivisia. Suurimmat erot luokka-asteiden välillä olivat havaittavissa motivaatioon liittyvissä kysymyksissä, joissa seitsemäsluokkalaiset vastasivat valtaosin negatiivisesti verrattuna kuudesluokkalaisiin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tutkimukseen osallistuneista luokka-asteista kuudennella luokalla vallitsee positiivisemmat asenteet ja parempi motivaatio ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan kuin seitsemännellä luokalla.
|
|---|