Luokan työrauhaan vaikuttavat tekijät sekamallin sovellus

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koululuokkien työrauhaan vaikuttavia tekijöitä. Aineistona käytettiin Niilo Mäki Instituutin Prokoulu-projektin tutkimusaineistoa. Vastemuuttujana käytettiin oppilaan arvioimaa luokan työrauhaa. Selittäviksi muuttujiksi asetettiin aiemman t...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Korhonen, Elisa
Other Authors: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Department of Mathematics and Statistics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55103
Description
Summary:Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koululuokkien työrauhaan vaikuttavia tekijöitä. Aineistona käytettiin Niilo Mäki Instituutin Prokoulu-projektin tutkimusaineistoa. Vastemuuttujana käytettiin oppilaan arvioimaa luokan työrauhaa. Selittäviksi muuttujiksi asetettiin aiemman tutkimustiedon perusteella oppilaan arvioita erilaisista sosiaalisista suhteista ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista, luokan opettajan ominaisuuksia ja arvioita koulun toimintakulttuurista sekä yleisiä luokkaan liittyviä ominaisuuksia. Analyysimenetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressiomallia, ts. lineaarista sekamallia, johon asetettiin oppilas-, luokka- ja koulutasot. Sekamallin satunnaisten tekijöiden avulla voitiin ottaa huomioon havaintoyksiköiden korreloituneisuus ryhmän sisällä ja tutkia työrauhan eroavaisuuksia luokkien ja koulujen välillä. Usean hierarkkisen tason sisältävää sekamallia rakennettaessa voidaan asettaa eri tasojen muuttujien välisiä interaktioita, esimerkiksi tässä työssä tutkittiin, onko oppilaan arvioiden ja opettajan ominaisuuksien välillä yhdysvaikutusta. Tuloksena oli, että Prokoulu-aineistossa oppilaan kokemaa työrauhaa selittivät oppilaiden väliset suhteet, koulun sääntöjen oikeudenmukaisuus, selkeät odotukset hyvälle käytökselle, hyvän käytöksen huomioiminen, opettajan työkokemus opettamassaan koulussa, opettajan minäpystyvyys, luokan oppilasmäärä, tyttöjen osuus ja tarkkaavuus- ja käytösongelmia kokevien oppilaiden osuus. Oppilassuhteiden, koulun sääntöjen oikeudenmukaisuuden, hyvän käytöksen huomioimisen ja selkeiden käyttäytymisodotusten vaikutukset olivat erilaisia muuttujan eri tasoilla. Koulun sääntöjen oikeudenmukaisuuden ja käyttäytymisodotusten selkeys myös selittivät työrauhan kokemista eri luokissa eri tavalla. Koulujen välinen vaihtelu työrauhassa oli pientä, joten koulutasoa ei tarvittu malliin.