Ennakoimattomasti purkautuneet perhehoidon sijoitukset lastensuojelun asiakirjojen valossa

Tutkimuskysymyksenäni on, minkälaisia syitä lastensuojelun asiakirjoissa esitetään perhesijoitusten katkeamiselle ja miten niitä perustellaan? Minua kiinnostaa mitä lastensuojelun asiakirjat kertovat sijoituksen purkautumisen syistä. Tutkimuskysymykseni asettelu perustuu omaan lähtökohtaoletuksee...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lyyra, Marjo
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54960
Description
Summary:Tutkimuskysymyksenäni on, minkälaisia syitä lastensuojelun asiakirjoissa esitetään perhesijoitusten katkeamiselle ja miten niitä perustellaan? Minua kiinnostaa mitä lastensuojelun asiakirjat kertovat sijoituksen purkautumisen syistä. Tutkimuskysymykseni asettelu perustuu omaan lähtökohtaoletukseeni, jonka mukaan ajattelen lastensuojelun perhehoidon sijoitusten katkeamisen olevan vahingollisia lapsen kiintymyssuhteille. Tästä syystä on mielestäni tärkeää löytää keinoja, kuinka perhehoidon sijoitusten katkeamisia voitaisiin ehkäistä. Sijaisperheissä elävien lasten perhekäsitys poikkeaa perinteisenä vallalla olevasta ydinperhe-ajattelusta. Perhehoitoon sijoitetut lapset ovat yhteydessä myös biologiseen perheeseen ja he neuvottelevat perhesuhteita uudelleen. Tämän myötä lapset ovat sidoksissa yhtä aikaa sekä sijaisperheeseen että biologiseen perheeseen. Tutkimuksen aineiston muodostaa 28 lapsen lastensuojelun asiakirjat, tarkemmin huostaanottopäätökset sekä sijaishuollon muutospäätökset yhdestä keskisuuresta kaupungista Etelä-Suomesta. Katkenneet sijoitukset ajoittuvat vuosille 2008–2015. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Olen muodostanut kolme eri luokkaa perusteluille, jotka vaikuttavat sijoituksen katkeamiseen. Nämä luokat olen nimennyt lapseen liittyviksi perusteluiksi, sijaisperheeseen liittyviksi perusteluiksi sekä lapsen biologiseen verkostoon liittyviksi perusteluiksi. Tulosten perusteella on nähtävissä, että sijoituksen katkeamiseen vaikuttavat monenlaiset syyt, jotka kietoutuvat toisiinsa eräänlaisina tapahtumakulkuina. Perustelut voivat liittyä yhtä aikaa useampaan nimeämääni luokkaan. Suurimpana lapsiin liittyvänä syynä on tarve ikätasoaan tiiviimmälle aikuisen läsnäololle, hoivalle ja huolenpidolle. Myös lapsen käyttäytymiseen liittyvät ongelmat korostuvat. Sijaisvanhempiin liittyvissä perusteluissa suurimmiksi syiksi sijoituksen katkeamiselle nousevat sijaisvanhempien päihdeongelma sekä sijaisvanhempien uupuminen ja kuormittuminen. Lapsen biologiseen verkostoon liittyen suurimmaksi syyksi sijoituksen katkeamiselle nousevat sijaisperheen ja lapsen biologisen perheen väliseen yhteistyöhön liittyvät haasteet. Niin sijais- kuin biologistenkin vanhempien kuin lastensuojelun työntekijöiden ja muiden perhehoitoon sijoitetun lapsen asioissa työskentelevien on merkityksellistä ymmärtää mitä sijaisperheessä asuva lapsi tarvitsee tuekseen kasvaakseen ja kehittyäkseen sijaisperheessä. Tähän voi olla yhtenä keinona saada tietoa perhehoitoon sijoitetuista lapsista ja heidän sijoituksiinsa tai niiden katkeamiseen vaikuttaneista asioista.