Tahdosta riippumaton musiikin kuvittelu

Tutkin kandidaatintutkielmassani tahdosta riippumatonta musiikin kuvittelua eli tuttavallisemmin korvamatoja. Tavoitteenani oli selvittää ihmisten subjektiivisia kokemuksia korvamadoista: kuinka usein niitä koetaan ja miten ne alkavat tai loppuvat. Perehdyin erityisesti myös siihen, että kuinka korv...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Auvinen, Kati
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54768
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkin kandidaatintutkielmassani tahdosta riippumatonta musiikin kuvittelua eli tuttavallisemmin korvamatoja. Tavoitteenani oli selvittää ihmisten subjektiivisia kokemuksia korvamadoista: kuinka usein niitä koetaan ja miten ne alkavat tai loppuvat. Perehdyin erityisesti myös siihen, että kuinka korvamadot vaikuttavat haastateltaviin sekä millainen musiikki heillä jää päähän soimaan. Toteutin tutkimukseni keräämällä laadullisen aineiston, jota varten haastattelin neljää musiikkia opiskelevaa tai musiikin alalla työskentelevää ihmistä. Tuloksista kävi ilmi, että korvamadot ovat haastateltaville arkinen ja tuttu ilmiö, joita koetaan päivittäin. Ilmiö koettiin ärsyttävän vasta sitten, kun se alkoi häiritä jollain tapaa sen hetkistä tekemistä. Korvamadoksi jäävä melodia on entuudestaan tuttu ja yksinkertainen, mutta sisältää usein myös musiikillisen koukun. Melodia voi koostua useammista eri kappaleiden osista, soiden päässä ikään kuin potpurina. Korvamadoksi jäävä musiikki ei myöskään aina ole itselle välttämättä sitä mieluisinta. Tuloksien mukaan toistuvuus ja huomaamattomuus ovat ilmiölle tyypillisiä piirteitä.