Alkoholin käytön merkityksiä ikääntyneiden naisten kertomuksissa

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella ikääntyneiden naisten alkoholin käytön merkityksiä. Ikääntyneiden alkoholin käyttö on lisääntynyt ja liiallisella juomisella on vaikutuksia hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Vaikka naisten ja miesten juomiseen suhtautumisessa on tapahtunut lähentymistä, suhtaudu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Rantanen, Tuuli
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54704
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tarkoituksena on tarkastella ikääntyneiden naisten alkoholin käytön merkityksiä. Ikääntyneiden alkoholin käyttö on lisääntynyt ja liiallisella juomisella on vaikutuksia hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Vaikka naisten ja miesten juomiseen suhtautumisessa on tapahtunut lähentymistä, suhtaudutaan erityisesti ikääntyneiden naisten juomiseen yhä tuomitsevasti. Tutkielman lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi. Aineisto muodostuu kuudesta yli 65-vuotiaan naisen haastattelusta. Haastattelujen analyysimenetelmässä on hyödynnetty narratiivista lähestymistapaa. Alkoholin käytön merkityksiä lähestytään keskittymällä käänteisiin, jotka ovat muokanneet naisten juomatapoja ja siten myös elämää. Naiset olivat tutustuneet alkoholiin pääasiassa jo nuorena ja alkoholilla oli ollut positiivinen tai neutraali merkitys heille. Juomisen arkistuessa se on merkinnyt eroa arjen ja vapaan välillä. Ongelmallinen juominen on alkanut joko työikäisenä tai eläkkeelle jäämisen myötä. Erityisesti eläköitymisen yhteydessä alkoholin käyttö on liittynyt lisääntyneeseen vapaa-ajan määrään. Alkoholin käyttö on liittynyt merkityksettömyyden tunteeseen. Toisaalta juomiselle ei aina löytynyt selkeää merkitystä, vaan se on liitetty käytettyjen alkoholiannosten määrien kasvuun. Alkoholia käytettiin sekä yksityisissä että julkisissa tiloissa. Yksin juominen rajautui lähinnä kotona juomiseen. Alkoholin käyttö on aiheuttanut salaamisen tarvetta ja häpeän kokemista, mikä on usein liittynyt naiseuden, äitiyden tai iän asettamien normien ja roolien vastaiseen toimintaan. Käänne käytön vähentämiseen on liittynyt havahduttavaan kokemukseen. Juomisen hallinnassa on hyödynnetty formaaleja ja informaaleja keinoja. Käänne on merkinnyt pääasiassa hyvinvoinnin lisääntymistä. Positiivisia vaikutuksia koettiin häpeän tunteen vähenemisessä, terveydentilassa ja sosiaalisissa suhteissa. Täysraittius ei ollut kenenkään toiveissa. Alkoholilla on siten ollut myös positiivisia merkityksiä naisten elämässä. Tutkielman tulokset osoittavat, että nais- ja ikäerityiselle päihdetyölle ja sen tutkimukselle on tarvetta. Sukupuolen kokeminen säilyy vanhetessa ja ikääntyminen tuo mukanaan elämänkokemusta sekä usein uusia rooleja kuten isovanhemmuuden. Näiden merkitysten tunnistaminen ikääntyneiden alkoholin käytössä on tärkeää.