| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa kuvaan ja ymmärrän, millaisia kokemuksia aikuisopiskelijoilla on samanaikaisopettajuudesta koulutusta edeltävässä työelämässä ja koulutuksen aikaisissa opetusharjoituksissa. Lisäksi kuvaan millaisia ominaisuuksia aikuisopiskelijat kokevat opettajan tarvitsevan toimiessaan samanaikaisopetuksen tiimissä. Tutkimukseni on laadullinen fenomenologiaan perustuva tutkimus. Toteutin aineiston keruun keväällä 2017 fenomenologisella avoimella haastattelulla. Haastattelin neljää luokanopettajien aikuiskoulutuksen opiskelijaa, joista kahdella oli runsaasti kokemusta samanaikaisopettajuudesta koulutusta edeltävältä ajalta ja kaksi opiskelijaa, joilla kokemus samanaikaisopettajuudesta oli vähäistä. Analysoin keräämäni aineiston fenomenologisella merkitysanalyysilla pyrkien sulkeistaan itseni koko tutkimuksen ajaksi.
Tutkimukseen osallistuneet aikuisopiskelijat kokivat samanaikaisopettajuuden mielekkäänä työtapana, joka antaa opettajalle voimavaroja työssä jaksamiseen ja ammatillisen kehitykseen opettajien oppiessa toisiltaan. Samanaikaisopettajuus koetaan helpottavan suunnittelua, arviointia, vanhempien kanssa työskentelyä sekä hankalissa tilanteissa selviämiseen. Hyvä työpari on joustava, luotettava, valmis reagoimaan yllättäviin tilanteisiin ja halukas kehittäämään itseään. Oppilailla on mahdollisuus tutustua samanaikaisopettajuudessa useampaan aikuiseen. Oppilaat pääsevät myös lähemmäksi opettajia perinteisen luokkahierarkian muuttuessa yhdessä tekemisen suuntaan. Samanaikaisopettajuuden koetaan inhimillistävän opetusta.
Tutkimuksen perusteella voi todeta samanaikaisopettajuudessa tapahtuvan yhteistyön liittyvään nykyaikaiseen yhdessä tekemisen kulttuuriin. Opettajankoulutuksessa ja opetusharjoitteluissa tulisi huomioida samanaikaisopettajuus kokonaisvaltaisesti luoden opiskelijoille ensin teoriatietoon perustuva ymmärrys samanaikaisopettajuuden vaateista ja tämän jälkeen käytännön harjoittelu.
|
|---|