Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden peruskouluaikaisia sopeutumiskokemuksia

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on suomalaisesta peruskoulusta sekä sen aikaisesta sopeutumisprosessistaan. Samoin, tavoitteena oli selvittää sitä, miten peruskoulu oli tukenut heidän sopeutumisprosessiaan. Tutkimuksessa tarka...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Hakala, Hilla
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54572
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on suomalaisesta peruskoulusta sekä sen aikaisesta sopeutumisprosessistaan. Samoin, tavoitteena oli selvittää sitä, miten peruskoulu oli tukenut heidän sopeutumisprosessiaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti oppilaiden omia kokemuksia heidän peruskouluaikaisista opetusjärjestelyistään, suomen kielen oppimisestaan, kieli-identiteetistään sekä vertaisryhmistään. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa 13–32-vuotiasta suomea toisena kielenään käyttävää maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista seitsemän oli syntynyt ulkomailla ja yksi Suomessa. Aineisto kä- siteltiin narratiivisesti. Tulosten perusteella maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt toteutuivat vaihtelevasti. Poikkeuksen muodosti valmistava opetus, johon kaikki kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneet oppilaat olivat osallistuneet. Peruskoulun näkyviä tukitoimia ei esiintynyt runsaasti eikä ensikielen hyödyntämisen mahdollistavia käytänteitä esiintynyt juurikaan opetuksen osana. Tästä huolimatta suomalainen peruskoulu koettiin kaiken kaikkiaan laadukkaana ja tasa-arvoisena sekä suomalaiset opettajat auttamishaluisina. Vieraskielisten oppilaiden kieli-identiteetti sekä kielenkäyttö näyttäytyivät tutkimuksessa hyvin moninaisina. Haastatellut näkivät sosiaalisen ympäristön roolin kielen oppimisessa keskeisenä. Koulun kieliympäristöllä oli yhteys oppilaiden kieliin identifioitumiseen, oman toisen kielen hallinnan kokemukseen sekä omaehtoisiin vertaisryhmiin hakeutumiseen.