| Summary: | Tutkimus on etnografia asiakkaan osallisuuden ilmenemisestä ja toimijuuden tukemisesta
Seinäjoella toimivan ikäihmisten asiakasohjausyksikön käytännöissä palvelutarpeita
kartoitettaessa.
Ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja sitä myötä heidän palvelutarpeiden kasvaminen tuo
haasteita palveluiden järjestämiselle. Ikääntymispoliittinen suuntaus on, että suurin osa
ikääntyneistä asuu omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotona asumisen
mahdollistaminen vaatii panostusta kotihoidon ja muiden ikääntyneiden tarvitsemien
palveluiden järjestämiseen, mutta taloudelliset resurssit ovat niukat. Joka tapauksessa
mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen tulisi olla jokaisen ikääntyvän oikeus.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat osallisuuden ja toimijuuden käsitteet.
Ikääntyneen asiakkaan osallisuuden toteutuminen ja toimijuuden tukeminen ovat keskeisiä
tavoitteita ikäihmisten palveluita koskevissa laeissa, suosituksissa ja strategioissa.
Tutkimuksessani tarkastelen etnografian keinoin, miten ikääntyneen osallisuus palvelutarpeita
kartoitettaessa näyttäytyy, mitä mahdollisia haasteita sen toteutumisessa on ja toisaalta, miten
ikääntyneen toimijuutta voidaan palvelutarpeita kartoitettaessa tukea. Tutkimusaineisto koostuu
palvelutarpeiden kartoitusten havainnoinneista, asiakasohjausyksikön asiakkaiden
haastatteluista sekä yksikön työntekijöiden kyselylomakkeiden vastauksista ja
ryhmähaastatteluista. Aineiston analysoinnissa on käytetty soveltuvin osin etnografista kuvausta
sekä sisällönanalyysia. Analyysin mukaan osallisuuden osa-alueiksi palvelutarpeita
kartoitettaessa näyttäytyivät ikääntyneiden mielipiteiden kuunteleminen, tiedonsaanti
palveluista ja etuuksista sekä tarpeiden mukaisten palveluiden saanti. Toimijuuden tukeminen
näyttäytyi näiden osa-alueiden rinnalla hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa laatiessa asiakkaiden
omien voimavarojen esille nostamisena, tarpeenmukaisten palveluiden suunnitteluna,
esteettömän ja turvallisen ympäristön luomiseen pyrkimisenä, kehumisena ja kannustamisena.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että asiakasohjausyksikön mukainen palvelutarpeiden
kartoitus on monilta osin asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta tukevaa toimintaa.
Kartoituskäynneillä ikääntyneen mielipiteet tulevat pääsääntöisesti kuulluksi, ikääntyneet saavat
tietoa palveluista ja etuuksista ja heille pyritään järjestämään tarpeitaan vastaavat palvelut sekä
heidän toimijuuttaan pyritään tukemaan palvelutarpeita kartoitettaessa. Ulkopuolisen tahon
tehdessä palvelutarpeiden kartoitukset koko kaupungin alueella, korostuvat puolueettomuuden
ja oikeudenmukaisuuden näkökulmat. Palvelutarpeiden kartoitus käytäntönä on hyvä lähtökohta
terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen toteutumiseen, mutta lisäksi tarvitaan asiakkaan
tarpeita vastaavien palveluiden järjestymistä kaikille niitä tarvitseville sekä myös palveluiden
tuottajilta asiakkaan osallisuuden huomioivaa ja toimijuutta tukevaa toimintaa.
|
|---|