| Summary: | Ikäihmisten määrän kasvaessa omaishoito pitkäaikaishoidon järjestämisen mahdollisuutena on
yhä varteenotettavampi hoitomuoto. Omaishoitajilla on havaittu esiintyvän enemmän
masennusoireita muuhun väestöön verrattuna, ja ne vaarantavat omaishoitajan jaksamisen sekä
koko omaishoitosuhteen. Aiempien tutkimusten mukaan hoidettavan käytösoireet,
omaishoitoon käytetty aika, omaishoitajan taloudelliset vaikeudet sekä tuen puute selittävät
masennusoireita. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää iäkkäiden omaishoitajien
masennusoireisiin yhteydessä olevia tekijöitä.
Tutkimusaineisto koostuu osasta Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin, Jyväskylän
yliopiston psykologian laitoksen, Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Kuntoutus Peurungan
kehittämishankkeen etäkuntoutusinterventiota omaishoitajille, jonka interventio- ja
kontrolliryhmän tutkittavien alkumittausten tuloksista tutkielma on toteutettu
poikkileikkausasetelmalla. Tässä tutkielmassa masennusoireita tarkasteltiin BDI-II -mittarilla
ja muista psykologisista muuttujista tarkasteltiin koherenssin tunnetta SOC-13 -mittarilla ja
kuormittuneisuutta COPE -indeksillä mitattuna. Lisäksi tarkasteltiin fyysistä suorituskykyä
SPPB -mittarilla ja iän ja sukupuolen yhteyksiä muihin muuttujiin. Tilastollisina menetelminä
käytettiin frekvenssijakaumien ja korrelaatioiden tarkastelua sekä lineaarista
regressioanalyysiä.
Tutkielman aineisto koostui 54 henkilöstä, jotka olivat iältään 59-88 vuotiaita. Ikääntyneistä
omaishoitajista 49%:lla esiintyi jonkinasteisia masennusoireita ja 51%:lla ei ollut
masennusoireita. Regressioanalyysissä voimakkaampi koherenssin tunne oli yhteydessä
masennusoireiden vähäisyyteen (B -0,42; 95%CI -0,57 - -0,27) ja suurempi kuormittuneisuus
oli yhteydessä voimakkaampiin masennusoireisiin (B 0,51; 95%CI 0,08- 0,94). Koherenssin
tunne ja koettu kuormittuneisuus selittivät 58% masennusoireiden vaihtelusta, kun mallin
kokonaisselitysosuus oli 60% (p<0,001).
Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että omaishoitajien kokema voimakas koherenssin tunne
on yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin, kun suurempi kuormittuneisuuden kokeminen
on yhteydessä voimakkaampaan masennusoireiluun. Tulosten perusteella näyttäisi, että
koherenssin tunteen yhteys masennusoireisiin tulisi huomioida omaishoitajien hyvinvoinnin ja
jaksamisen tukemisessa ja tukitoimien oikea-aikaisessa kohdentamisessa. Lisätutkimusta
masennusoireisiin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan pitkittäisasetelmassa.
Caregiving is more a relevant way to arrange long-term care when the amount of elderly people
is increasing. Informal caregivers have more depressive symptoms compared to the population.
According to earlier studies, the misbehaviour of the care recipient, time spent in caregiving
per day, challenges with economical situation and lack of support explain level of depressive
symptoms. The aim of this master´s thesis is to find out factors that explain depressive
symptoms of elderly informal caregivers.
The data have been collected as part of study of GeroCenter Foundation, Department of
psychology in University of Jyväskylä and Rehabilitation Center Peurunka. This master’s thesis
is a cross-sectional study based on baseline measurements of the intervention and control group
from the original trial. Depressive symptoms were measured using BDI-II coherence with Sense
of coherence scale (SOC-13), and perceived burden using COPE-index. In addition, physical
performance was measured with Short physical performance battery (SPPB) and information
on gender and age were also collected. Frequencies were used as descriptive data, and
correlations with linear regression analysis were performed to observe predictive factors for
depressive symptoms.
Data included results from 54 people whose age range was between 59 and 88 years. 49 % of
the caregivers had depression symptoms while 51% did not have depression symptoms at all.
According to regression analysis, greater experience of coherence was associated with lower
level of depression symptoms (B -0,42; 95%CI -0,57 - -0,27) and greater burden with greater
amount of depressive symptoms (B 0,51; 95%CI 0,08- 0,94). Sense of coherence and
experienced burden explained 58% of variation in depressive symptoms when the model
explained 60% of the variance (p<0,001).
We conclude that greater sense of coherence is associated with lower level of depressive
symptoms and greater burden with higher level of depressive symptoms. Based on our findings,
it seems that the association between the sense of coherence and depressive symptoms should
be taken into account when supportive interventions and allocation of resources and will be
planned. A longitudinal study of factors that has an effect on depression symptoms is needed.
|
|---|