| Yhteenveto: | Tämä tutkimus tarkasteli lasten työmuistin ja lyhytkestoisen muistin toiminnan
yhteyttä heidän aritmetiikan sujuvuutensa. Työmuisti on todettu yhdeksi
aritmetiikan sujuvuuden taustalla vaikuttavaksi tekijäksi, mutta aiemmat
tutkimushavainnot ovat osittain ristiriitaisia. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka
paljon tämä muistitoiminnan vaihtelu selittää aritmetiikan sujuvuuden vaihtelua
1. luokalla, sekä 2. luokalla, kun 1. luokan taitotaso on kontrolloitu. Aihetta tarkasteltiin
muistitehtävien kolmesta ulottuvuudesta: vertailtiin työmuistin ja lyhytkestoisen
muistin, sekä visuaalisen ja kielellisen säilön, ja lopuksi sanojen ja
numeroiden muistamiskyvyn yhteyttä aritmeettiseen sujuvuuteen.
Tutkimukseen osallistui 195 lasta, joiden aritmetiikan sujuvuutta seurattiin
ensimmäisen luokan keväältä toisen luokan syksylle. Muistitoiminnot mitattiin
ensimmäisen luokan keväällä. Aineisto analysoitiin regressioanalyysilla.
Työmuisti selitti aritmeettista sujuvuutta ensimmäisellä luokalla enemmän
kuin lyhytkestoinen muisti. Kielellinen säilö oli hieman vahvempi sujuvuuden
selittäjä ensimmäisellä luokalla kuin visuaalinen säilö. Kyky muistaa sekä sanoja
että numeroita vaikutti sujuvuuteen ensimmäisellä luokalla, mutta kyky muistaa
numeerista materiaalia korostui tuloksissa. Sujuvuutta toisella luokalla selitti
pääosin ensimmäisen luokan taitotaso, mutta myös kyky muistaa numeroita.
Johtopäätös on, että sujuvuuden harjaannuttamiseksi tulisi opettaa lapsille
laskemista tehostavia työmuisti– ja laskustrategioita, huomioiden samalla matematiikan
hierarkkinen luonne. Lisäksi tulee kiinnittää huomio siihen, että vältetään
oppilaiden työmuistin ylikuormittumista matematiikan tunneilla.
työmuisti, lyhytkestoinen muisti, aritmetiikka, sujuvuus, alkuopetus.
|
|---|