| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia eroavatko lukivaikeustaustaiset aikuiset verrokkiryhmästä elämänkulun suhteen ja onko tässä huomattavissa sukupuolieroja
lukivaikeustaustaisten miesten ja verrokkimiesten sekä lukivaikeustaustaisten naisten ja
verrokkinaisten kesken. Elämänkulun osalta tarkasteltavia muuttujaryhmiä olivat kouluttautuminen, työllistyminen sekä itsenäistyminen, joka piti sisällään asumismuotojen ja
lapsuudenkodista poismuuttamisen, parisuhteiden ja vanhemmuuden sekä yhteiskunnan rahallisten tukien käytön vertailun. Yhteensä muuttujaryhmät pitivät sisällään 35 koe- ja
verrokkiryhmien, koe- ja verrokkimiesten sekä koe- ja verrokkinaisten kesken vertailtavaa
muuttujaa.
Tutkimus oli osa ”Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden
elämänkulkuun: ennaltaehkäisevät ja suojaavat tekijät” -hanketta, jossa hyödynnettiin Niilo
Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla lapsena oppimisvaikeustutkimuksissa käyneistä
henkilöistä kerättyä lapsuuden ja aikuisuuden seuranta-aineistoa. Tutkimuksen koeryhmä
muodostui 48 henkilöstä (30 miestä ja 18 naista), joilla oli todettu lapsuuden
yksilötutkimuksissa pelkkä lukivaikeus. Koeryhmälle kerättiin verrokkiryhmä, joka muodostui
37 henkilöstä (23 miestä ja 14 naista). Tutkimuksen menetelmänä käytettiin
elämänhistoriakalenteria, jonka tutkittavat olivat täyttäneet aikuisuuden yksilötutkimusten
yhteydessä. Tutkittavat olivat seurantatutkimushetkellä 20-40-vuotiaita.
Tulosten mukaan lukivaikeustaustaisten miesten peruskoulun jälkeiseen
kouluttautumiseen käytetty aika jää lyhemmäksi ja koulutusaste matalammaksi kuin ei-lukivaikeustaustaisten miesten. Lisäksi lukivaikeustaustaisissa miehissä on ei-lukivaikeustaustaisia miehiä vähemmän osapäivätyötä tehneitä henkilöitä. Lukivaikeustaustaiset naiset taas aloittavat kokopäivätyöt keskimäärin pari vuotta myöhemmin
kuin ei-lukivaikeustaustaiset naiset. Lisäksi lukivaikeustaustaisista naisista pienempi osa
nostaa elämänsä aikana asumistukea kuin ei-lukivaikeustaustaisista naisista. Opintotuen osalta sekä lukivaikeustaustaisista miehistä että -naisista pienempi osa nostaa elämänsä aikana opintotukea kuin ei-lukivaikeustaustaisista miehistä ja -naisista. Muiden itsenäistymiseen liittyvien erojen puuttuminen oli myös keskeistä tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa.
|
|---|